”Viisikon inkarnaatio?”
” Ei sittenkään, valitettavasti”
Mazetti Seikkailuserkkuja sanottiin jossain Blytonin Viisikkojen jälkeläiseksi, mutta kauas taitaa jäädä. Ainakin tämä talon lukuhiiren mukaan. Lukuriihi-arvio on 7 asteikolla 6-10, joten ei ihan napakymppi. Tai ehkä lukuhiiri luki tämän liian nuorena.
Omaan silmään teksti on ihan sujuvaa, aihekin periaatteessa sopii, mutta jokin tökkii. Ehkä viisikoissa on jotenkin positiivisempi ihmiskuva ellei peräti maailmankuva. Kirjat eivät ole faktaa, mutta fiktiolla rakennetaan faktaa, erityisesti lastenkirjoissa. Ja tuntuu jotenkin surulliselta, että kirjailija haluaa kirjoittaa vaikkapa hahmon, joka piilottelee kaunokirjallisia teoksia kirjahyllyssä Aku Ankkojen kansissa. En tiedä, resonoiko se nykylasten korvissa?
Kuvia ei ole ja teksti on verrattain pientä, kuitenkin normaaleilla riviväleillä. Epäilen, että lukuhiiri lukee sarjan muutkin kirjat paremman puutteessa, mutta suosittelisin tätä sarjaa kumminkin yli kymmenvuotiaille. Ehkä heille dialogi avautuu paremmin. Ensin suosittelisin kuitenkin lukemaan ne aidot Viisikot.
Maria
Lukupäivä 18.1.2021
Julkaisuvuosi 2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti