Helena Waris Olafin Pentupäiväkirjat

Persikoita ja ruutuhyppelyä - söpö ja hauska Avainlippu-kirja

Olaf on puolivuotias pentukoira, joka saa elää elämäänsä ihanalla maatilalla. Kavereina on muita koiria, maatilan eläimiä ja kissa, joka osaa käyttää googlea. Mitäpä muuta voisi elämältä toivoa?

Riikinkukon ruutuhyppelyssä maatilalle muuttaa kaksi riikinkukkoa, herra ja rouva. Riikinkukot osoittautuvat vaativiksi eläimiksi ja riikinkukkorouva on pahalla päällä. Lintuaitauksen pohja on nurmea ja sinne on vaikea kuopsuttaa ruutuhyppelyrataa. Persikatkin puuttuvat.

Onneksi Olaf kavereineen ratkaisee ongelmat tonkimalla ruokakaapista purkillisen persikoita ja kasan keppejä. Kepeistä rakennetaan yhteistuumin lintuhäkkiin ruutuhyppelyrata de luxe ja rouva riikinkukko kutsutaan paikalle. Sokeriliemi lievittää muuton tuskaa ja persikat katoavat Rikiina-rouvan suihin ja ruutuhyppelyratakin on valmis. Uusi koti tuntuu jo paljon paremmalta. Ruokakomero tosin jää hieman sekaiseen kuntoon...

Olafin pentupäiväkirjojen kaikki osat sopivat eläimistä pitäville lapsille. Mustavalkoiset Miljami Mannisen kuvat ovat suloisia ja teksti helppolukuista. Rivillä on vain muutama sana, riviväli on reilu ja teksti hieman normaalia isompaa. Kirjat soveltuvat hyvin 7-9 vuotiaille eläinrakkaille lapsille, jotka ovat valmiita siirtymään LukuPalojen tasoisista kirjoista seuraavalle lukuhaastetasolle. Pieni lukuhiiri antoi kirjalle täyden kympin. 

Mielenkiintoista on se, että kirja on Ympäristömerkin omaava Avainlippu-tuote. Painopaikka on Keuruu. Kirja on sidottu kestävän oloisesti ja mustavalkoiset kuvat ovat varmaan myös ympäristöystävällisempiä kuin monivärikuvat.

Tämän kirjan jälkeen suosittelisin luettavaksi PetAgents-kirjoja

Maria

Lukupäivä 19.3.2021

Julkaisuvuosi 2021

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Lastenkirjablogit, kirjablogi, kirjablogit

Kirja-arvio, kirja-arvostelu

LukuPalat: Taru Viinikainen, Neppari ja Neiti Lutunen ja Roope Lipasti, Aavepartio Yksin Kotona

Uusimmat LukuPalat: pupuenergiaa ja kummitusjuttuja

Kuvittele tähän alkuun valokuva paljon käytetystä pienten tyttöjen pupunkorvapannasta. Yritin etsiä pienen lukuhiiren pupupantaa lelukaapin syövereistä. Panta on edelleen tuntemattomassa paikassa, mutta paljon muuta kadonnutta löytyi, kuten kauan kadoksissa ollut muovailuvaha. Kuivuneena. 

Pieni lukuhiiri on jo kasvanut pupupannasta ohitse, mutta pupuenergiaa täynnä olevan kirja maistui edelleen 9 pisteen edestä.

Neppari ja Neiti Lutunen kertoo Nella Pauliinan eli Nepparin ja pienen söpön pupun Neiti Lutusen (alias Roosa Ruusunnuppu alias Ai-Lav-Juu) kohtaamisesta. Neppari rakastaa pupuja, mutta isän allergian vuoksi ei voi omaa pupua saada. Paras päivä ikinä koittaa, kun pihaan eksyy karannut pupu. Neppari yrittää piilotella pupua vaatehuoneessa, mutta isä saa tietää asiasta ja pupun tie käy löytöeläinhoitolaan. 

Onneksi pupun oikea omistaja löytyy melkein naapurista ja Neppari pääsee yhdessä pupun oikean omistajan kanssa hoitamaan Neiti Lutusta ja tämän siskoa Lilli Lollipoppia. 

Ja tähän paljon vaaleanpunaisia sydämiä...

Neiti Lutunen on ajassa kiinni oleva söpöstelykirja. Neppari osaa pitää puolensa luokkakaverinsa Mökä Mönkkösen kanssa eikä ydinperhe ole ainoa näkyvä perhemalli. Neiti Lutusen oikea omistaja on Mökä Mönkkösen äidin uuden miesystävän tytär Jenni eli Jeppis, joka isäviikonloppunaan pupun alunperin kadotti. Opettajakin on hauska miesope, joka tuurailee vapaa-aikanaan eläinhoitolassa.

Lukupalojen kaikki kirjat on tarkoitettu juuri lukemaan oppineille ja ovat suuressa suosiossa. Lähikirjastossamme Lukupaloille on jopa oma kärrynsä aivan tiskin vieressä. Ja kirjoista parhaimpia, kuten kahta LukuPaloissa ilmestynyttä Paula Norosen Yökoulu-kirjaa jonotetaan.  Tekstiä on kirjoissa vähän, rivivälit ovat isoja ja kuvia paljon. 

Aavepartio on aivan toisenlainen kirja. Alpi 9v ja Aava 7v muuttavat uuteen isoon taloon. Iso kartano on saatu ostettua, kun se on halvalla saatu. Ja halvalla ei saa hyvää. Tai tässä tapauksessa saa, jos sattuu pitämään kummitusseikkailusta. Seikkailukavereina on Alpin paras kaveri Joona 9v sekä Amos-villakoira. 

Vanhemmat jättävät lapset keskenään ja Amos menee avaamaan kielletyn ullakon oven, josta ihmissusi, aaveet, muumio ja Drakula pääsevät valloilleen. Lasten on ratkaistava kummajaisten karkottaminen keskenään, koska kartanon ympärille sataa jäätävä kerros lunta ja aikuiset loistavat siksi poissaolollaan. Aaveet imaistaan imuriin, muumio hukkuu vessanpönttöön, ihmissusi vangitaan kaappiin ja drakula syö liikaa verilettuja. Homma hoidettu. 

Aavepartio sai pieneltä lukuhiireltä 10 pistettä. Isoa lukuhiirtä nyppii tekstissä se, että selvää tyttösankaria ei ole. Pikkusisko Aava kelpaa lähinnä houkutuslinnuksi ja lasten äiti pyörtyy kun saa tietää kummajaisista. Tarvitaanko lastenkirjoihin vielä pyörtyileviä rouvashenkilöitä? Todellisuudessa heitä oli viimeksi 1800-luvun porvarispiireissä korseteista johtuen ja korseteista on jo päästy, eikö? 

Entäpä lasten isän piirroshahmo? Tarvitseeko pienille pojille työntää lisää miesmallia, joka on korostetun leveäharteinen ja kapeavyötäröinen. Ehkä kuvittaja Mari Luoma on kuvitellut lasten isän paidan alle sen korsetin ja kirjassa on mennyt sekaisin se, kuka oikeasti pyörtyy? 

Lisää lukupaloja löytyy täältä:

Vessajuttuja lonkerot jumissa

Maria

Lukupäivä 27.2.2021

Julkaisuvuosi 2021, 2021

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/

Riina ja Sami Kaarla Pet Agents Täältä tullaan, lemmikit! ja Kadonnut kenttä

Kertakaikkisen loistavia!

Myönnän. Olen ihan rakastunut näihin Pet Agents -kirjoihin. Näen silmissäni itseni 40 vuotta sitten käpertyneenä siihen kuluneeseen kellertävään olohuoneen sohvatuoliin ihana kirja edessäni. Voi kun näitä olisi ollut jo silloin. 

”Täältä tullaan lemmikit” on Pet Agents sarjan ensimmäinen kirja, joka aiheutti tässä perheessä ihastusta jo viime elokuussa, kun pieni lukuhiiri luki sen ensimmäisen kerran. 

Seikkailija kirjoissa on Kati-e, eläimiä rakastava ohjelmoinnin ja elektroniikan mestari. Ti-bot on Kati-e:n rakentama lentorobotti, jolla tuntuu olevan oma tahto. Yhdessä Ti-botin ja muiden kavereiden kanssa Kati-e ratkaisee visaisia ongelmia. 

Tässä ensimmäisessä osassa ongelmat ovat pienempiä ja kirja on enemmän tutustumista erilaisiin lemmikeihin. Kirjassa autetaan oravaa, tutustutaan hypokoiriin (sokeritautia sairastavien koira-apulaisia), etsitään Dina-koiralle ulkoiluttaja ja tutkitaan vesiliskoja ja toukkia. 

Pienen lukuhiiren mukaan kirja sopii sellaiselle, joka tykkää eläimistä. Lisäisin, että tekniikasta ja luonnotieteistä kiinnostuminen vain lisää mielenkiintoa, mutta nämä ovat kuitenkin ala-asteikäisen ns. peruslukemistoa ja sopivat laajalle lukijajoukolle.

Pieni lukuhiiri oli viime elokuussa tästä innoissaan, mutta nyt toisella lukemisella hiiri kaipaa kirjaan suurempaa yksittäistä juonta ja siksi hiiripisteet ovat 9. 

”Kadonnut kenttä” on sarjan kolmas osa. Siinä seikkaillaan maaseudulla ja palautetaan kaupunkikotiin otettu kääpiöpossu possujen turvakotiin, löydetään ansa luonnonsuojelualueelta ja tutustutaan maatilan eläimiin. Ti-bot osaa puhua sutta ja käskee sutta jättämään ansaan jääneet eläimet rauhaan. Lopuksi Ti-bot Kati-e:n suruksi hukkuu, mutta löytyy lopulta poliisin hoivista.

Kirjalla on paksuutta melkein tuplat ensimmäiseen osaan verratuna. Tämä osa on varmasti ihan yhtä lailla hitti eläimistä, luonnontieteistä ja tekniikasta pitäville lapsille. Kuvat ovat samaa taattua laatua ja teksti yhtä lailla toimivaa kuin kirjasarjan muissa osissa. Virkkeet ovat sopivan kokoisia, rivivälit reiluja ja kuvia on paljon. Ja miten ihania kuvia!

Pieni lukuhiiri antoi tälle kirjalle täydet kymmenen pistettä ja itse ihastelen sitä, miten tekniikka ja luonnontieteet on sidottu näin taitavasti kauniiseen pakettiin. Nämä sopivat hyvin kirjalahjoiksi ala-astelaiselle.

Sarjan muiden kirjojen arviomme löytyvät täältä ja täältä

Maria

Lukupäivä 5.8.2020 ja 3.9.2020

Julkaisuvuosi 2019 ja 2020

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/

Lucy Courtenay Mermaid School Ready Steady Swim!

Merenneitokoulu kuuluu kirjojen koulugenreen. Ero Suomeen on se, että meillä ensimmäisille luokille kirjoitetut kirjat ovat yleensä helppolukuisia, kun Englannissa ne ovat lukutasoltaan usein haastavampia. Tämä johtuu siitä, että meillä lukemaan opettelu alkaa usein myöhemmällä iällä kuin Englannissa. 

Ensimmäisessä kirjasarjan osassa Marnie Blue niminen merenneitotyttö aloitti koulun ja tässä osassa ollaan merenneitojen liikuntatuntien lumoissa. Haasteita riittää, kun liikuntaopettajan sijaiseksi tulee Merboy eli miespuoleinen merenneito (puute tietämyksessäni on nyt korjattu!). Kaikenlaisia kommelluksia seuraa, mutta lopussa kiitos seisoo, kun Marnie voittaa kilpailussa kruunun.

Kirja soveltuu englantia hyvin lukevalle 6-10 vuotiaalle. Teksti on englannin CEFR A2 kielitason yläreunaa ja suhteellisen pientä fonttia kuitenkin normaalein rivivälein. Kuvitus on mustavalkoista, mutta miellytti lukuhiirtä paljon. Kuvat ovatkin varsin hauskoja. Teksti on jouhevaa ja sujuvaa, parasta englanninkielistä lastenfiktiota. Plussaa siitä, että Marnien äiti on meribiologi (yllätys yllätys merenneidoilla onkin älyä) eikä vesi-insinöörin ammattikaan ole poissuljettu haaveammattien listalta.

Kirjahiiri antoi pisteitä 9 kappaletta. Kirjaa ei ole vielä suomennettu, ehkä tulevaisuudessa?

Maria

Lukupäivä 13.1.2021

Julkaisuvuosi 2020