TietoPalat, Pienet suuret keksinnöt, Jade Haapasalo

Kuka keksi muovailuvahan?

Tämä iso lukuhiiri suorastaan riemastui lukiessaan TietoPalojen uusinta lisäystä lasten tietokirjojen maailmaan. Keksintöjen maailma ei ole täynnä vain suuria mullistavia löytöjä vaan lukemattomia pieniä elämää rikastavia oivalluksia.

Kuka on keksinyt muovailuvahan? Entä lakritsin? Rubikin kuutioiden keksijän joku ehkä tietää, mutta kuka muistaa 15-vuotiasta Chester Greenwoodia, joka keksi päällystää pienet metallikehikot lämpimällä kankaalla ja suojata siten korvansa talvipakkaselta? Näin korvaläpät olivat syntyneet. The rest is history.

Tai että Monopolin kehittäjä oli 1800-luvulla syntynyt Elisabeth Maggie, kirjailija ja feministi, joka kehitti pelin osoittaakseen haittapuolet rahan keskittymisessä harvoille. Ja niinhän Monopolissa käy. Peli loppuu, kun rahat ovat kertyneet voittajalle. Ja lopputuloksena on usein lihava riita.

Miten näin hauska ja hyödyllinen kirja onkaan tullut kirjoittajille mieleen? Pienen lukuhiiren hiiripisteet olivat 10 ja iso lukuhiiri antaisi pisteitä mielellään enemmän. Kirja on oikeasti hauskaa luettavaa. Teksti on selkeää ja sitä ei ole aukeamalla liikaa. Kaisu Sandbergin kuvat ovat moderneja ja hauskoja. Lopussa annetaan tietoa tuleville keksijänaluille. Kannen myyntipuhe ”helposti hotkaistava tietokirja” pitää paikkansa. 

Ai niin, se muovailuvaha. Se oli alunperin tapetinpesuainetta, jolla sai hiilitahrat pois tapetista. Lämmitystekniikan muuttuessa pesuaine jäi tarpeettomaksi, mutta pesuaineen kehittäjän Noah McVickerin sukulaispojat keksivät käyttää ainetta muovailuvahana. Harmillisesti sukulaispoikien nimiä ei kerrottu, sillä hehän ne todelliset keksijät olivat. Sitäkään ei kerrota, mikä poikien äiti tuumasi pesuaineen ottamisesta leikkikäyttöön.

Maria 

Lukupäivä 23.5.2022

Julkaisuvuosi 2022

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Kirja-arvostelu, kirja-arvio

Tietopalat, Mikä on robotti? Laura Ertimo ja Aapo Ravantti

Mistä tietää tulleensa vanhaksi? 

No tietysti siitä, kun pienten koululaisten tietokirjassa on itselle uusia asioita.

Onneksi ei sentään kovin montaa. Onhan noista nykyteknologian ihmeistä tullut uutisjuttuja luettua. Mutta silti, tekniikka on mennyt eteenpäin niin paljon, että huimaa. 

Silloin kun minä synnyin olivat puhelimet  kierrettävällä numerovalinnalla ja yhden kaverin kotona oli vielä sitäkin vanhempi puhelinkaunotar. Monessa toimistossa oli vielä käytössä reikäkorttikone ja laajamittainen siirtyminen tietokoneisiin oli vasta käynnissä. 

Ja nyt tietokoneista on siirrytty robotiikan kokonaisvaltaiseen hyväksikäyttöön. Oulun yliopistossa tutkitaan Guoying Zhaon johdolla miten tekoäly pystyy tunnistamaan ihmisten tunteita ja miten tunteet saadaan mukaan tekoälyn ja ihmisten väliseen kommunikaatioon. 

Ei tässä hirveän kaukana enää olla tunteita simuloivasta ja itsenäisestä robotista. Puhdasta scifiä. Pelottavaa.

”Mikä on robotti?” on suomalaisin voimin tehty helppolukuinen tietokirja kaikesta siitä, mitä robotiikka tällä hetkellä on. Ja aivan loistava kirja onkin. Teksti on selkeää, kappaleet lyhyitä ja kuvia on paljon. Pieni lukuhiiri antoi kirjalle 9 hiiripistettä. 

Ro (androidirobotti) ja Botti (tietokoneohjelma) esittelevät robotiikan virstanpylväät selkeästi, helppolukuisesti ja kiehtovasti. Jokaisella aukeamalla kerrotaan uudesta robottityypistä. Tarina lähtee vuonna 1954 kehitetystä Unimatesta, joka oli yksinkertainen teollisuuden kokoamislinjalla käytetty robottikäsi ja ja päättyy humanoidiin taiteilijarobotti Ai-Daan. Mukana ovat niin hoivarobotti Paro kuin robottikoira Aibo.

Mitä tunteita Paron ja Aibon videot sinussa lukijani herättävät? Itse tulen jotenkin surulliseksi siitä, kun ihminen kiintyy ohjelmoituun olioon, mutta jos Paro luo rauhaa ja hyvää ympärilleen, niin mikä minä olen moittimaan?

Asia on painavaa, joten kirja sopisi hyvin opetuskäyttöön ala-asteen ylemmille luokille, vaikka Tietopalat onkin ensisijaisesti suunnattu vähän nuoremmille lapsille. Tunnin voisi rakentaa erilaisten youtube-videoiden varaan ja laittaa lapset näyttelemään eri robotteja. Kotiläksyksi sopisi pieni pohdinta robotiikan eettisistä ongelmista tai robotiikan tulevaisuuden ennustaminen. Mitä vielä on keksimättä? 

Kirjan suurin anti on kapean ja vahvan tekoälyn käsittely, missä tuodaan esille tekoälyn kehittämisen eettinen ongelma. Tätä voisi jäädä pohtimaan vaikka kuinka kauaksi aikaa, mutta oikeasti asia on päivänpolttava. Luommeko monsteria, joka syö meidät? Miten paljon tekniikan kehitys vaikuttaa ihmisyyteen? 

Facebook ja muut pikaviestintäkanavat ovat jo muuttaneet ajatteluamme ja kommunikaatiotamme lyhytjänteisemmäksi ja terävämmäksi. Olemme osin unohtaneet toisten huomioimisen. Mitä tapahtuu, kun robotteihin yhdistetään inhimillinen vahva tekoäly? Ja jos sen avainkoodi annetaan jollekin rahasta mielipiteitä muokkaavalle yritykselle? Esimerkkinä tällaisesta yrityksestä on kohujen myötä konkurssiin ajautunut Cambridge Analytica tai Koch Industriesin i360, sekin syvällä poliittisessa vaikuttamisessa. Kuinka paljon ajattelustamme on sen jälkeen enää omaamme?

Lopuksi meitä lukuhiiriä viihdyttänyt video Yhdsvalloissa kehitetyistä roboteista, joiden tulevaisuuden versiot voivat muuttaa sodankäynnin muistuttamaan Star Wars-elokuvia. Spot-robotin on kehittänyt Yhdysvaltalainen Boston Electronics, mutta ilmeisesti Spotin tulevaisuuteen sodankäynnin mullistajana ei Yhdysvallan armeijassa enää uskota, koska yrityksen on ostanut japanilais-korealainen suuryritys Softbank, omanlainen monsteri sekin.

Maria

Lukupäivä 7.2.2022

Julkaisuvuosi 2022

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Kirja-arvio, kirja-arvostelu, parhaat lastenkirjat

TOP 5 Vuoden parhaat lastenkirjat / käännöskirjallisuus

Rankkoja rikoksia ja sipaisu suloisuutta - parhaat lastenkirjat 2021 by Lukuhiiri

Vuonna 2021 julkaistiin toinen toistaan hienompia lastenkirjoja. Erityisesti suomalaisissa lastenkirjoissa on niin monta huippua, että päätin erottaa vuoden 2021 koululaiskirjojen käännöskirjallisuuden parhaat kirjat omaksi jutukseen. Pitemmittä puheitta suoraan rikosten maailmaan.

1. Rikoksia ja filosofiaa by Horst - Etsiväkaksikko ja Clue

Pieni lukuhiiri rakastaa salapoliisikirjoja ja haaveilee rikostutkijan ammatista. Vaan kannattaako? Käsittämättömän pieni peruspalkka suhteessa työn vaativuuteen ja paljon töitä, joista osa yöaikaan. Huh. No, ehkä mieli ehtii muuttua. 

Etsiväkaksikko ratkaisee - ala-asteikäisten lasten kirjasuosikki

Tänä vuonna suomennettiin kaksi Etsiväkaksikko-kirjaa ja molemmat pääsivät pienen lukuhiiren listauksen kärkeen. Operaatio pronssipatsaan  juoni on aikuisen mieleen sangen hupaisa. Pronssipatsas a.k.a. Manneken-Pis varastetaan ja saa jutussa housut. 

Operaatio jäljityksessä Etsiväkaksikko huomaa salaperäisen miehen. Seuraa varjostusta, roskapussin teknistä rikostutkintaa ja johtopäätöksiä. Mies paljastuu harvinaisten ja vaarallisten matelijoiden ja hyönteisten salakuljettajaksi, mutta joutuu poliisin haaviin kiitos etevien pienten etsivien.

Molemmissa kirjoissa on selkeä ja helppolukuinen teksti ja paljon hauskoja kuvia. Vauhtia riittää, mutta pelottavia nämä eivät ole. 7-10 on sopivin ikäryhmä riippuen lukutaitotasosta. Pieni lukuhiiri rakastaa Etsiväkaksikko-sarjaa ja niin varmasti rakastaa moni muukin lapsi. Kirjasarjaa ei siis suotta ole nostettu parhaat lastenkirjat-listan tämän vuoden voittajaksi. 

Kun Manneken-pis housut sai

Ensimmäiset alakoululaisen oikeat dekkarit

Heti perään tulevat Clue-sarjan lastendekkarit. Vuonna 2021 julkaistiin suomennettuna Hautausmaan arvoitus ja Purjeveneen arvoitus. Rikokset ovat oikeita ja juonien jännyys vetoaa pieneen lukijaan, mutta nämä voivat olla vähän pelottavia pienimmille lukijoille. Teksti on normaalikokoista ja kuvia ei ole. Kirja on kuitenkin ohut ja siksi aikuisten kirjaa helppolukuisempi. Sarja on sunnattu ala-asteen ylimmille luokille, ehkä jopa yläasteikäisille. Lapsesta riippuen suosittelisin ikäryhmää 8-13. 

Horst ja suuremmat ihanteet

Clue-sarjan dekkareihin on kaikkiin piilotettu suurempiakin ihanteita. Purjeveneen arvoituksessa käsitellään John Stuart Millin johdolla ihmisen tekojen oikeutusta. Hautausmaan arvoituksessa tutkitaan hautarauhan rikkomista ja pohditaan ihmisen mahdollisuutta valita toisin ja kantaa vastuu valinnoistaan. 

Nämä ovat kirjoja, joiden kautta koulussa voisi helposti päästä käsittelemään filosofisia kysymyksiä. Clue-sarjan pieni lukuhiiri nostaa parhaat lastenkirjat listauksessa samalla jaetulle sijalle kuin etsiväkaksikko-sarjan. Horst rules.

Hummerivarkaat, lavastettu sieppaus ja John Stuart Mill

2. Sakke sokkelosalapoliisi - pienten yksityiskohtien fantasiakirja

Toiselle sijalle kipuaa japanilaisen Hiro Kamigakin taideteos. Sakke sokkelosalapoliisi on sokkelokirja, salapoliisikirja, fantasiakirja ja taidekirja yhdessä paketissa. Kirja on iso ja jo siksi vakuuttava. Tosin sitä on turha yrittää saada mahtumaan kirjahyllyyn. Jokaisella sivulla on sokkelo ja tuhansia pieniä yksityiskohtia, joihin voi upota sekä lapsi että aikuinen. Pienten lasten katselukirja tämä ei niinkään ole vaan kohderyhmä löytyy ala-asteikäisistä. Tosin osa vanhemmistakin lapsista siitä varmasti pitää.

Taidetta ja unelmia

3. Hämäränhyssyn mysteerit - taikamaailma ja kamalasti karkkia

David O’Connellin Hämäränhyssyn mysteerien kahden ensimmäisen osan suomennos julkaistiin tänä vuonna. Sarjassa Archie perii ison kartanon ja karkkitehtaan salaperäisessä Hämäränhyssyssä. Ensimmäisessä osassa etsitään kadonnutta karkin ainesosaa ja toisessa osassa katala hammaslääkäri yrittää tuhota karkit ja samalla Kummituispuun, jonka magia on supertärkeää. Kirja vilisee uusia maagisia hahmoja ja luo kokonaisen uuden moniulotteisen maailman. Juonet ovat vauhdikkaita ja herkullisia.

Pieni lukuhiiri antoi kirjoille 9,5 hiiripistettä. Teksti on normaalikokoista ja sopii parhaiten 9-12 vuotiaille karkin ystäville. Nimittäin makeaa kirja on täynnä ja pahis on hammaslääkäri. Hmm, ei siis mikään terveitä elintapoja edistävä opus. Paradoksisesti ainoastaan pahislapset lihovat makean mässäilystä. Hyvikset sen sijaa ovat langanlaihoja, vaikka makeisia pukkaa suuhun urakalla. Taitaa tämä kertoa enemmän nyky-yhteiskunnasta kuin kirjailijan tarkoitus on alunperin ollut.

Suomennos on hyvä, mustavalkoiset kuvat tarinaan sopivia ja juoni vauhdikas Harry Potterin tyyliin. Kirja pohjaa selvästi brittiläiseen luokkayhteiskuntaan ja hahmoissa voi nähdä erilaisia sen stereotypioita etunimiä ja vaatteita myöten. 

Päähenkilö on poika, kuinkas muuten, ja avustavina kavereina on tyttö ja toinen poika. Tämä sinänsä vanhanaikainen asetelma on modernisoitu samalla tavalla kuin Harry Potter-kirjoissa: tyttö on fiksu ja aikaansaava. Ehkä se kertoo jotain tästä ajasta. Tytöt nähdään älykkäinä, mutta silti usein sivuroolissa. 

Lisää kaksoisstandardeja

Rahan valtaa väheksytään kirjassa ajoittain sanoin. Ylempään yhteiskuntaluokkaan loikkaaminen on kuitenkin se unelma, mitä tämäkin kirjasarja lapsille tarjoaa sen sijaan, että luokkayhteiskunnan rakenteita vastaan lähdettäisiin hyökkäämään tasapuolisuuden nimissä. Jokainen pysyköön siis lestissään. 

Ja hoikkana karkkeja syöden.

Jos haluat lukea enemmän brittiläisestä luokkayhteiskunnasta, suosittelen antropologi Kate Foxin teosta Watching the English, joka kertoo englantilaisista kaiken, mitä halusit tietää. Ja lisäksi kaiken, mitä et tiennyt haluavasi tietää. Kirja antaa samalla uuden näkökulman minkä tahansa kulttuurin tutkimiseen. 

4. Lasse-Maijan etsivätoimisto - pappi varkaana ja nälkäinen kissa

Lasse-Maijan etsivätoimisto jatkaa voittokulkuaan suomalaislasten keskuudessa. Tänä vuonna julkaistiin kaksi suomennosta. Kirjaston arvoituksessa pappi varastaa kirjaston kirjoja lahjoittaakseen ne Jeesukselle Taivaaseen astumisen päivän kunniaksi (Juu, kuulostaa pähkähullulta). Muodin arvostuksessa otetaan kantaa muotibisnekseen terveellä tavalla. 

Pieni lukuhiiri piti molemmista, mutta iso lukuhiiri suosittelee ostamaan lahjakirjaksi mieluummin Muodin arvoituksen, koska kirjaston arvoituksen juoni meni vähän överiksi. Toisaalta se, että aikuinen ei tajua, ei vähennä kirjan suosiota lasten keskuudessa.

Lasse-Maijat ovat helppolukuisia ja runsaita värikuvia on jokaisella aukeamalla. Kirjat sopivat 6-9-vuotiaille lukutaidosta riippuen ja toimivat hyvin ensimmäisinä oikeina kirjoina LukuPalojen jälkeen.

Hetki on koittanut - nimittäin muodin hetki

Widmark-postaukset

5. Söpöysvaroitus eli Isadora Kuu, Kisu ja Hotelli Flamingo 

Isadora Kuu

Jaetulla viidennellä sijalla päästään tytöille suunnattuun suloisuuteen. Isadora Kuu on pieni tyttö, joka on puoliksi vampyyri ja puoliksi keiju. Sukujuuret voisivat tuntua rajuilta, mutta Isadora on oikeasti pieni koululainen, joka kohtaa pienten tyttöjen ongelmia magiikalla höystettynä. 

Isadora-kirjat on suunnattu 5-8 vuotiaille. Englannissa opetetaan lapsille lukutaitoa pari vuotta aikaisemmin kuin Suomessa ja se näkyy kirjatarjonnassa. Isadora-kirjoja voi lukea lapselle myös ääneen, jos sattuu käymään niin, että tarvittava lukutaito ei ehdi kehittyä ennen kuin kirjat ovat koululaisesta liian lapsellisia. 

Vuonna 2021 julkaistiin suomennettuna Isadora Kuu joutuu hankaluuksiin, Isadora Kuu menee luokkaretkelle, Isadora kuu menee balettiin ja Isadora Kuu viettää syntymäpäiviä.

Isadora Moon goes on holiday

Kisu

Kisu on perinyt äidiltään supersankarin taidot. Päivisin Kisu on ihan tavallinen tyttö, mutta yön tullessa supertaidot aktivoituvat ja Kisusta tulee supersankarikissatyttö (pahoittelut yhdyssanahirviöstä…). Kirjat ovat Isadoran tavoin suunnattu 5-8 vuotiaille pienille tytöille ja käsittelevät tytöksi kasvamisen haasteita. Hämäriä puuhia kertoo siitä, kun paras kaveri löytää uuden ystävän, joka vie kaverin vaaroihin. Kisu pelastaa lopulta kaikki ja ystävyyskin muuttuu kaikkien yhteiseksi. 

Supertaidot kelpaisivat kyllä minullekin. Voi kun voisikin muuttua öisin superkissaksi. Tosin, eivätkö kissat ollenkaan nuku? Kisulla ainakin riittää menoa yöt päivät, mutta ehkä hänen superkissasankari-äitinsä suhtautuu positiivisemmin yökukkumiseen kuin minä LOL

Kisu - tyttö päivällä ja supersankari yöllä

Hotelli Flamingo

Hotelli Flamingo kuuluu samaan tytöille suunnattujen kirjojen joukkoon. Anna perii ränsistyneen hotellin ja kirja kerrallaan pistää sen uuteen kukoistukseen. Söpöysvaroitus täytyy peruuttaa sillä kirjan kuvitus on enemmän hauskaa kuin suloista. Lehmänlannan liukumiina ei kipua söpöstelyasteikolla kovin korkealla. Siirrymme siis hauskuusvaroitukseen.

Mitä yhteistä on lehmän ruohointoleranssilla ja suklaatulivuorella?

5+ Kissa tykkäävät tähtitieteestä

Lisämaininta tulee räjähtävälle lasten tietokirjalle. Tässä kirjassa on yhdistetty iso kasa käsittämättömiä faktoja tähtitieteestä ja niitä ihmettelevät kissat. OMG ja ”Pää räjähtää” ja muut nykylasten termit löytyvät joka sivulta. Asia sinänsä on painavaa, jopa niin painavaa että sitä ihmettelee myös aikuinen, mutta kissat tekevät kirjasta hauskan. Kissojen ja tähtitieteen ystäville hyvä lahjakirja.

Pää räjähtää

Maria

Julkaisuvuosi 2021

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/?m=1

Lastenkirjablogit, kirja-arvostelu, kirja-arvio, parhaat lastenkirjat

Kissat tykkää tähtitieteestä Howell ja Rockett

Pää räjähtää

Englannissa on jo kauan julkaistu pienillekin alakoululaisille tähdättyjä tietokirjoja ja Kissat tykkää tähtitieteestä (Cats react to Outer Space) jatkaa tätä Suomeenkin vihdoin rantautunutta perinnettä. Tiedonhippusia ja paljon kuvia on sinänsä toimiva konsepti, mutta tähän kirjaan on lisätty lisäksi kissoja. 

Ja paljon kissoja.

Kommentoivia kissoja, hämmästyneitä kissoja, maskillinen kissa ja ennen kaikkea kissakommenttimittari, jonka viisari vaihtuu asteikolla: Vau! Eikä! OMG! Yäk! Pää räjähtää! LOL

Kissoista voi olla monta mieltä, mutta konsepti on hauska. Pieni lukuhiiri luki tätä kirjaa ääneen vapaavalintaisena koulun lukuläksynä ja ”pää räjähtää” oli kieltämättä isomman lukuhiiren reaktio suureen osaan tekstejä. Avaruus on niin järjettömän iso, että ei sitä hiiren mieli voi ymmärtää. Ja kun vielä miettii, että kaikki tämä tieto on jonkun joskus täytynyt löytää niin aplodit tähtitieteilijöille lienee paikallaan!

Kirjan ongelma on toisaalta sama kuin sen ansio eli juuri ne kissat. Omaan silmään niitä on liikaa ja ne vievät huomiota itse asialta. Too much of a good thing jne…. Kissojen kuvien määrä on niin suuri, että ne nousevat kirjan pääteemaksi. Onko se sitten huono asia riippuu varmaan lukijasta. Pieni lukuhiiri antoi kirjalle 9 hiiripistettä. 

Toinen ongelma liittyy itse aiheeseen. Tähtitieteen ongelma on se, että moni asia on tiivistettynä vain jokin lukumäärä ja jos lukumäärät eivät jää helposti päähän, voi olla että kovin paljon itse asiasta ei jää mieleen. Pitäisi olla se aikuinen, joka taustoittaa, mutta harvapa meistä aikuisista ymmärtää tähtitieteestä paljoakaan.

Usborne beginners  kirjat ovat mielestäni onnistuneempia, mutta toisaalta niissä ei ole samaa vauhtia kuin tässä. Kissojen takia tähän tarttuu sellainenkin lapsi, joka ei ehkä tietokirjoista niin muuten välitä. Ääneenlukuharjoituksena kirja on oikein toimiva; fonttikoko vaihtelee ja lauseet ovat lyhyitä. Plussia siis paljon enemmän kuin miinuksia, mutta ei täydellinen kuitenkaan. Kuten ei mikään muukaan tässä maailmassa saati avaruudessa.

Maria 

Lukupäivä 18.11.2021

Julkaisuvuosi 2020, suomennos 2021 

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Lastenkirjablogit, kirjablogi, kirjablogit

National Geographic Kids, Little Kids First Big Book of the World / Ensimmäinen kirja maailmasta

 

Maistuvaa maantietoa ja assosiaatioiden rakentelua

National Geographic Kids ja Usbornen luontotietokirjasarja ovat luonnontieteiden lempisarjamme. Joskus kauan kauan sitten omassa nuoruudessani maantieto opetettiin pieninä osakokonaisuuksina. Tänä vuonna Suomi ja seuraavana vuonna Pohjoismaat. Kolmantena ehkä Eurooppa ja vasta sitten muu maailma. Eikä se toiminut kovin hyvin. Kokeiden jälkeen unohdin suurimman osan.

National Geographic Kids kirjat lähtevät tyystin toisesta lähtökohdasta. Tavoitteena on opettaa kerralla koko laaja kokonaisuus. Ei täydellisesti eikä tarkasti, vaan assosiaatiotekniikkaa käyttäen suuremmasta pienempää kohti käyden. 

Little Kids First Big Book of the World (suomennettuna Ensimmäinen kirja maailmasta) on suunnattu virallisesti 5-8 vuotiaille, mutta se sopii myös vanhemmille lapsille. Erityisesti jos kirjaa halutaan käyttää englannin kielen harjoitteluun. 

Se käsittelee käytännössä koko maapallon. Kaikki mantereet, kaikki maat, pinnan muodot, nähtävyydet ja eläimet. Tavoitteena on luoda koko aihealueelle kuvin assosiaatioita, joiden kylkeen on helppo rakentaa pienempiin yksityiskohtiin meneviä tietoja lapsen kasvaessa.

Asiaa voisi kuvata vaikka niin, että otetaan iso valkoinen lakana ja kuvitellaan, että se on koko maailma. Vanhanaikaisella tekniikalla opetettaisiin sieltä ensin se pieni Suomi-nurkka, sitten siitä vierestä ne Pohjoismaat jne jatkaen kohti koko maapalloa.

National Geographicissä laitetaan kuvia koko lakanan alueelle kattaen koko maailman. Seuraavana vuonna vahvistetaan muistijäljet ja tarkennetaan niiden viereen lisää tietoa. Ja näin jatketaan, kunnes koko lakana on täynnä. 

Tällaiselle opetustekniikalle on varmasti olemassa joku hieno nimi, mutta kun en ole opetusalan ammattilainen, en sitä tiedä. Ehkä joku lukija tietää ja ystävällisesti lisää kommentteihin?

Kirjan voi antaa lapselle selailtavaksi, mutta se sopii erinomaisesti opetuskäyttöön. Kiitos koronan olen saanut itse perehtyä opettamiseen kotikoulussa ja aikuista kyllä opettamiseen tarvitaan. Aikuisen pitää myös etsiä sopivat youtube-videot ja tehdä lapselle ajattelemaan ohjaavia kysymyksiä, jotta muistijälki todella jäisi. 

Ihminen oppii parhaiten silloin kun hän haluaa oppia. Silloin kun opetettava asia kiinnostaa. Maantiedossa se ei ole vaikeaa. Mikä voisikaan olla mielenkiintoisempaa, kun alueena on koko maapallo ja käytettävissä kirja, jossa on loistavia kuvia ja lisäksi koko netin visuaalinen maailma?

Big book of the world on jaettu mantereisiin. Jokaisesta mantereesta käsitellään maat, pinnanmuodot, eläimet, säät, ihmiset ja nähtävyydet. Lopuksi on hauskoja aktiviteettejä, jotka tosin olivat suunnattu enemmän ikäsuosituksen alempaan päähän. 

Tekstiä on hyvin vähän ja se on isoa. Todella isoa. Tekstiä on niin vähän, että netin lisätietoja kannattaa käyttää hyväksi varsinkin ikähaitarin ylemmässä päässä, muuten kirjan anti jää pienemmäksi. Kuvat ovat loistavia ja niihin kannattaa paneutua. Ne eivät ole vain kuvia vaan ne ovat niitä muistijälkiä, joihin on tarkoitus koko maailman hahmottaminen kiinnittää. 

Australian yhteydessä olemme tutustuneet tietenkin Uluruun.

Crown-of-thorns sea star puolestaan on koralleja tuhoava meritähti.

Ihastelimme söpöjä vesinokkaeläimiä, jotka muuten ovat nisäkkäitä, jotka munivat munia. Aina oppii uutta.

Ja mittailimme vallabeiden kokoa ja totesimme, että kenguru pystyisi hyppäämään pienen asuntomme keittiöstä aivan olohuoneen takaseinään.

Luimme kirjan yhdessä ja opin itsekin paljon. Ajauduimme erilaisille sivupoluille ihmettelemään tätä maailmaa aivan yhtä innoissamme. 

Tällaiset kirjat saavat vain huokaisemaan, kuinka ihanaa on se, että olemme niin etuoikeutettuja, että meillä on kirjoja ja netti. Ja kiitos koronan, meillä on myös aikaa, tuota ennen koronaa niin kortilla ollutta maailman tärkeintä luonnonvaraa.

Maria

Lukupäivä 10.3.2021

Julkaisuvuosi 2015

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Lastenkirjablogit, kirjablogi, kirjablogit

Kirja-arvio, kirja-arvostelu

Usborne Beginners Nature Luontotietokirjat

”Olisipa tällaisia ollut silloin kun olin itse lapsi”

”Ympäristöä voi arvostaa vain, jos sen tuntee”

Lapsille suunnattujen englannin kielisten helppojen tietokirjojen maailmassa ei ole enää ollut aukkoa vuoden 2003 jälkeen, kun Usborne kunnostautui julkaisemalla tämän sarjan, jonka vuoden 2013 painos meillä on.

Paketti sisältää 10 helppolukuista, runsaskuvista, mutta yllättävän laajaa tietokirjaa. Monissa muissa lapsille suunnatuissa tietokirjoissa on usein se ongelma, että ne ovat joko liian vaikeaa tekstiä tai sitten niiden tarjoama tieto on liian pinnallista. Nämä ovat täydellisiä. 

Englantia äidinkielenään tai melkein äidinkielenään lukeville nämä soveltuvat heti lukemaan oppimisesta noin 12 vuoden ikään saakka. Vaikka todellisuudessa tietoa näissä on niin paljon, että harva yläasteikäinenkään tietää edes suurinta osaa. 

Kouluenglannin taitajalle nämä soveltuvat jo ala-asteella, jos vaan tiedonjanoa riittää. Ja vanhempaa, joka auttaisi lukemisen alkuun.

Nostan hattua kirjoittajille siitä, että joka sivulla vain muutamaan lauseeseen on saatu vangittua kaikkein olennaisin tieto ja vielä lapsille sopivassa muodossa. Jokaisen kirjan lopussa on vielä muutaman sanan kuvasanasto tärkeimmistä asioista. 

Joka toisella tai kolmannella sivulla on pieni piirretty pilakuva, jotka ainakin meillä osuivat ja upposivat hyvin.

Kirjoissa on sekä upeita monivärikuvia että kauniita piirroskuvia. Kovakantisina ne tuntuvat käteen tärkeiltä ja hienoilta. Kovapahvinen säilytyssokero entisestään lisää ”tärkeän kirjan” tuntua. Myyntihittejän nämä ovat olleet ja ovat edelleen. 

Lukuhiiri antoi pisteet 9-10 ja suosikit olivat Trees ja How flowers grow.

Kirjoja voi lukea lapselle, lapsen kanssa tai sitten tiedonjanoinen lapsi voi lukea itsenäisesti. Asioiden laajentaminen youtuben ja googlen avulla on niin avartavaa, että suosittelisin näitä yhdessä luettavaksi nuoremmassa ikäryhmässä. 

How flowers grow kirjan yhteydessä on kiva katsoa timelapse-video kasvin kasvusta 

https://www.youtube.com/watch?v=w77zPAtVTuI&pbjreload=101

Ja Trees kirjan oravan pesänkuvan yhteydessä vaikka oikea syntymän ihme, kun orava äiti synnyttää pieniä oravanpoikasia.

https://www.youtube.com/watch?v=emDlsuGHkXE

Entä kuinka moni tuntee kopybaran eli vesisian? Tuon kaikkien kaverin, joka voi tehdä krokotiilistakin halikaverin.

https://www.youtube.com/watch?v=zKJJOdW3Jyk

Uutta oli minulle se, että perhosen siivet ovat pienten suomujen peitossa ja perhonen pystyy heiluttamaan siipiään jopa 70 kertaa sekunnissa. Käsittämätöntä.

Joitain pieniä harvoja puutteita toki on. Rainforests kirjan sademetsän kerroksista on the emergent eli ylin latvakerros jätetty pois ja koska kirjat on kirjoitettu koko maailmaa ajatellen, ei niissä toki Suomen luonnon erityispiirteitä käsitellä. Toisaalta minusta se on kirjojen vahvuus, ei heikkous. 

Biologia muuttuu paljon mielenkiintoisemmaksi, kun se käsittelee koko maailmaa. Suuria linjoja, joista voidaan tehdä mikroskooppisia tarkennuksia ihan minne tahansa.

Maria

Viimeisen kirjan lukupäivä 27.1.2021

Julkaisuvuosi 2013