TOP5 parhaat lastenkirjat 2021 by pieni lukuhiiri

Erikoisen vuoden päätteksi erikoisen hyviä lastenkirjoja

Niitä on ilmestynyt paljon. Pieni lukuhiiri ihastui moneen ja odottaa lempparisarjoilleen jatkoa ensi vuonna. Suomalainen kirjallisuus hakkasi tänä vuonna käännöskirjallisuuden mennen tullen. Poikkeuksena ovat mahtavat suursuosikit eli Horstin dekkarit.. 

Miksi suomalainen on parempi?

Suomalaisen ja pohjoismaisen lastenkirjallisuuden erottaa anglosaksisesta kirjojen arvomaailma. Tyttöjen kirjallinen asema on meillä parempi. Sukupuolilla ei tehdä niin suurta eroa ja maailma on ylipäänsä avarampi ja tasapuolisempi. 

Kirjoissa on usein sivumausteena yhteiskuntakritiikkiä ilman, että kirja muuttuisi melankoliseksi tai ”kehittäväksi”. Minä ainakin inhosin lapsena kirjoja, joiden selkeä tavoite oli vanhemman äänellä opettaa. 

Englannin kielisessä lastenkirjallisuudessa toistetaan usein ympäröivän yhteiskunnan ahtaita normeja tai sitten kirjoitetaan vaikeista asioista oikein huutomerkkien kanssa. Mikä tylsyys!

Kaikki TOP5 listan kirjat saivat pienen lukuhiiren arvioissa täydet 10 hiiripistettä. Pieni hiirulainen pitää jännityksestä ja hieman yllättäen kauhusta.

Painetun kirjan häviämistä on ennustettu kauan, mutta onneksi puheet ovat olleet liian suuria. Lasten hukkuminen älypuhelimiin on todellinen ongelma, mutta sitä vastaan voi taistella. Olen vakaasti sitä mieltä, että lapset tarvitsevat kirjoja yhtä paljon kuin happea. Kirjat auttavat, lohduttavat ja opettavat. Ne tuovat myös helpoimmalla mahdollisella tavalla koulumenestystä. 

Mutta jos koko päivän viettää älylaitteen kanssa, ei lapsi koskaan pääse siihen tilanteeseen, että tietäisi tarvitsevansa tarinoita. Siihen tarvitaan sitä kuuluisaa tyhjyyttä ja tylsyyttä,  jossa luova toiminta vasta alkaa. Ja aikuiselta sitä kuuluisaa luonteenlujuutta, sillä älypuhelimesta tulee ruumiimme jatke varsin helposti itse kullekin. Tunnen piston sydämessäni ja huokaan. Tätäkin kirjoitan älylaitteella.

Lukemista voi helpottaa kannustamalla ja palkitsemalla lasta. Kuuden kirjan lukudiplomeja voi kerätä myös kotona. Pelkästään koululäksyjen lukeminen ei kovin pitkälle riitä ja sujuva ja nopea lukutaito kehittyy vasta vuosien lukemisen jälkeen. Eikä se onnistu ilman lukemista. 

Mutta nyt riittää turha puhe ja hypätään kirjojen maailmaan.

1. IIK! Plattilan noita ja Demonikuiskaaja, Anu Holopainen

Unettomia öitä tarjolla

Pienen lukuhiiren kirjalistan kultasijalla on Anu Holopainen IIK! -sarjan kaksi osaa. Kuuluisien kauhuelokuvien hengessä kirjoitetut kirjat, eritoten Demonikuiskaaja oli sen verran jännittävä, että siihen kannattaisi laittaa kunnollinen kauhu-varoitus. 

Kirjat ovat lyhyitä ja tuoliin naulaavia ja todellakin, jännittäviä, joten jos lasta ei millään meinaa saada lukemaan, niin näistä on hyvä aloittaa. 

Jos lapsesi on taipuvainen painajaisiin ja lukenut vähän, niin ihan 8-vuotiaan käteen näitä ei kannata laittaa, ellei halua useana iltana keskustella siitä, onko demoneja ja noitia olemassa. Meneehän se ilta tietysti niinkin, mutta saattaa olla, että omaan sänkyynsä saa tehdä tilaa pienelle kukkujalle.

The Blair Witch Project ja Emily Rosen Riivaaja

2. Apassit-sarja Sielunlinnun arvoitus, Tapani Bagge, Carlos da Cruz

Muistatko Monrepos’n?

Luultavasti et, sillä Annikki Tähden ikoninen levytys on jo vuodelta 1955 enkä tiedä, mistä laulun sanat ovat pääkoppani jääneet. Viidennessä Apassi-kirjassa seikkaillaan vuoden 1910 Viipurissa ja juuri Monrepos’n kartanossa. Lapset käyvät vanhanajan seanssissa henkiä tapaamassa, selvittävät hypnoosin historiaa ja käyvät meduusan luolassa. Eikä vauhtia ja vaaratilanteita puutu. 

Vihulainen on järjestänyt ison pelottelushown saadakseen mangaani-kaivoksen pystyyn Monreposin alueelle. Nyt kun politiikassa lyödään peistä Suomen kaivoslainsäädännön uudistamiseksi (vihdoin!) niin tämä kirja on nykyajan hermolla.

Apassit-sarjan kirjat hurmaavat runsaalla Carlos Da Cruzin kuvituksella ja jännittävillä juonillaan. Kuvia on niin paljon, että kirjat sopivat lahjakirjoiksi myös vähän lukeville lapsille. Vaikea kuvitella, että juoni ei pitäisi pinteessä 8-11-vuotiasta. Kirjat on kirjoitettu ensisijaisesti pojille, mutta pari tyttösankariakin on otettu mukaan ja pieni lukuhiiri nosti kirjat hopeasijalle.

Sarjan aiempin osien arviot:

Steampunkin henkeä 1910 Helsingissä

Aulangon aalloilla

Kannibalismia ja Runeberg Junior palkinto

3. Immu ja kylmä kyyti, Marjut Brunila

Aaveita ja rikollisia

Neljäs Marjut Brunilan Immu-kirja yhdistää tuttuun tapaan aaveita ja salapoliisitarinan. Nyt seikkaillaan Uudenkaupungin maisemissa ja käydään veneilemässä Kylmäpihlajan majakalla. 11-vuotias Immu kokee kauhua kirkkomaalla ja selviää veitsestä kaulalla. Uimataidolle löytyy kysyntää, kun pitää pelastaa salaseura Klaanin jäsen rikollisten kourista. 

Immu-kirjat ovat jännittäviä koululaiskirjoja 9-13 vuotiaille sekä pojille että tytöille. Teksti on normaalikokoista, mutta selkeää. Lisämausteena kirjoissa sivutaan monenlaisia sosiaalisia ongelmia ja samalla opetetaan tunnetaitoja. 

Lukuhiiren suosikkiresepti, Immu ja kylmä kyyti

Aiempien osian arviot:

Kummituksia, varkaita ja vähän historiaa

Pyörävarkaita, kummituksia ja uusi kännykkä

4. Pet Agents Pinnan alla ja Lumen saartamat, Riina ja Sami Kaarla sekä Anders Vacklin

Ympäristötietoutta ja talvinen matkailumainos

Pet Agents on suomalainen kirjasarja suuren maailman tyyliin. Sarjan sankari on Kati-e, koodaava elektroniikkaspesialisti, joka rakastaa eläimiä. Yhdessä kavereiden ja luomansa Ti-bot -robotin kanssa Kati-e syventyy merenalaiseen maailmaan ja Lumen saartamissa kuvitteelliseen Lapin maisemaan (joka sijaitsee kummallisesti junamatkan päässä New Yorkista!?). 

Kuvat ovat lumoavia ja puolet kirjojen tenhosta. On vaikea kuvitella tyttöä, joka ei näistä pitäisi. Eläimistä pitävälle pojalle kirjat sopivat myös, Kati-e:n kavereissa on myös yksi poika. Hyviä lahjakirjoja siis. 

Voiko Joulupukki asua junamatkan päässä New Yorkista? No ei voi. Ei todellakaan voi.

Pinnan alla

Aikaisempien osien arviot:

Täältä tullaan lemmikit ja Kadonnut Kenttä

Varkaan jäljillä

Peliin kätketyt

5. Villitalo taistelee, Siri Kolu

Suuri seikkailu ja mystinen kasvutarina

Villitalo taistelee oli eriskummallinen lukukokemus minulle. Pieni lukuhiiri luki sen seikkailutarinana, mutta minulle kirja avautui aivan eri tavalla. 

Kirjassa unelmien pitsihuvilat ottavat jalat alleen ja lähtevät karkuun HeadTech-pahista. Asukkaat tietysti seuraavat mukana. Itämeri-tourneen ja taisteluvalmennuksen jälkeen talot käyvät vihollisensa kimppuun ja kirjan sankari Tomtom hyppää vihollisen rakentamaan taloon ja kääntää sen isäntäänsä vastaan. 

Taistelu tietysti voitetaan, vihollinen katuu ja talot palaavat paikalleen, joskin arvatenkin aika kasa puutöitä täytyy reissun jälkeen tehdä. 

Minulle kirja avautui varhaisteinin kasvutarinana hyväksymään itsensä ja sukupuolisuutensa. Taustalla on erilaisten perheiden kavalkadi ja kerrassaan mysteerisiä hahmoja. Tästä on annettava erityiskiitos kirjailijalle; kerrankin taustaperheitä, joista varmasti jokainen lapsi löytää omansa. Kirjan mystiikka on siinä, että se avautuu eri ikäisille lukijoille eri tavalla vaikka osa ratkaisuista olikin vähintään mielenkiintoisia.

Kirja on trilogian päätösjakso, joskin loppusivulla annetaan mahdollisuus jatko-osiin.

Seikkailusta, evoluutiosta ja persoonapronomista

Lisäkirjasuosituksia löytyy TOP5+ parhaat lastenkirjat/käännöskirjallisuus-jutusta

Ihana lukuvuosi 2022 sinulle lukijani!

Lukemisiin!

Maria

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Kirja-arvio, kirja-arvostelu, lastenkirjablogit

Parhaat lastenkirjat 2021

Riina ja Sami Kaarla, Anders Vacklin: Pet Agents, Lumen saartamat

Voiko Joulupukki asua junamatkan päässä New Yorkista? No ei voi. Ei todellakaan voi.

Lumen saartamat alkaa tuttuun Pet Agents tyyliin. Kati-e ja Ti-bot ystävineen pelastavat lampeen jäätyneen joutsenen ja lukija oppii uutta eläinmaailmasta. Tervapääskyt nukkuvat lentäessään eivätkä käy maan pinnalla kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Käsittämätöntä, mutta totta. 

Apus apus, Pohjanmaan maakuntalintu, ei edes ole pääsky, vaan kiitäjä, joka nousee parin kolmen kilometrin korkeuteen kahdesti vuorokaudessa ja liitelee sieltä luultavasti nukkuen alas. Ruokailukin sujuu pitämällä lentäessä suuta auki ja epäonniset hättiäiset löytävät tiensä linnun mahaan. 

Eläinten suojeluyhdistyksen talo on pulassa. Ulkona uhkaavat kauhakuormaajat purkupäätöksen kanssa. Kati-e lähtee kavereineen etsimään pohjoisessa lomailevaa talon omistajaa rouva Frangia pelastaakseen kodittomien eläinten kotitalon.

Sitten tulee ongelma. Pohjoiseen mennään junalla. Pohjoinen kuulostaa nimeä myöten (Kuukkelivaara) Suomen Lapilta, mutta ei sinne nyt mitenkään voi matkata New Yorkista junalla. Suomalainen henkinen katastrofi uhkaa, jos kirja käännetään joskus englanniksi ja lukuisat pienet amerikkalaislapset alkavat uskoa Joulupukin löytyvän Kanadasta. 

Lumen saartamissa vasta tajuan, että sarjan henkilöhahmot ovat vahvasti todellisuuspohjaisia. Ja tyhmä kun olen, tajuan sen vasta, kun pohjoisen noita on kirjaimellisesti nimetty Paqpa:ksi (suosittu pelitubettaja tiedoksi kirjoittajan kanssa yhtä tietämättömille aikuisille). Kuka lienee Puupää-hahmo? Kirjan alussa näkyvät Dahlia ja Shadow ovat varmaan kirjan tekijät ja varmaan muillekin hahmoille löytyy esimerkit todellisesta elämästä. Mielenkiintoista on se, että kirjassa on Kati-e:n isän kuva. Isä on astronauttina Mir-asemalla. Äidistä ei ole tietoa, mutta ehkä se tietohippunen on mennyt minulta ohitse aiemmissa kirjoissa.

Pieni lukuhiiri piti kirjasta, kuten aiemmistakin Pet Agentseista. Hiiripisteet ovat 10. Tämä kirja oli pienen lukuhiiren mukaan vauhdikkaampi kuin sarjan edellinen osa ja siksi jopa parempi. 

Teksti on selkeää, rivivälit reiluja ja kuvia, jotka ovat yhtä kauniita kuin kaikissa aiemmissakin kirjoissa, on paljon. Jokainen sivu on suoranainen taideteos. Rekikoirakuva toimisi jopa digiprinttitrikoona. Kirja sopii minusta 7-11-vuotiaille sekä tytöille että pojille, jos vain lukija on eläinrakas. Lahjakirjapotentiaalia tälläkin.

Uutta on lisätekijä Anders Vacklin, joka on Tammen mukaan tieto- ja näytelmäkirjailija. Pakko pohtia, mistä tämä johtuu ja miten se tulee vaikuttamaan kirjasarjaan? Ja onko sillä kenties jo ollut vaikutusta? Oma tuntuma lukijana on se, että lisätekijät yleensä tarkoittavat kirjasarjojen teollistumista ja lässähtämistä. Ehkä kyse on laajemmasta brändäyksestä ja siitä, että samasta kaivosta yritetään saada vettä isommalle joukolle? Joskus se toimii, joskus ei. Nähtäväksi jää. 

Lopuksi päästään kirjan ongelmiin. Pohjoisen noidan Paqpan esiintyminen on päälleliimatun oloinen, vaikka Paqpa onkin ihanasti piirretty. Ja loppuosa kirjasta on liian matkailumainoksen oloinen. On savusauna, jossa ihan oikein heitetään ensin häkälöyöyt. On avantouintia, on erämökkiä ja se oikea Joulupukki tietenkin. Ongelma matkailulle on tietysti se, että markkinointi sataa ulkomailla Kanadan laariin.

Suurin ongelma on kuitenkin se, että miten tällaisessa kirjasarjassa, jossa luontoa ja eläimiä kunnioitetaan ja jossa koko kirjan kantava ajatus on ihmisten maapallolle aiheuttamat ongelmat, voidaan lopettaa kirja jättimäisiin ilotulituksiin, joita kaikki ihailevat varauksetta? Ilotulitukset ovat hirveitä sekä luonnoneläimille että kotieläimille ja se määrä roskia ja myrkkyjä, mitä ne kylvävät ympäristöön on suorastaan hävettävä. Puhumattakaan ilotulitteiden valmistamisen ympäristövaikutuksista. Monet kaupungit ovat jo siirtyneet laservaloihin, miksi ei Pet Agents? 

Kirjasarjan kaikkien osien arvostelut löytyvät täältä

Maria

Lukupäivä 4.12.2021

Julkaisuvuosi 2021

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Kirja-arvio, kirja-arvostelu, parhaat lastenkirjat

Riina ja Sami Kaarla, Pet Agents Pinnan alla

Uupuuko pukinkontista lahjakirja?

 

Tässä olisi hyvä täydennys Joulupukin pajan toimitusluetteloon. Juuri tällaisen kirjan itse kirjoittaisin, jos osaisin. Onneksi jotkut osaavat eli Pet agents vakuuttaa, jälleen kerran. Olisi mielenkiintoista tietää sarjan myyntilukuja sillä kirjat iskevät suoraan lastenkirjallisuuden kultasuoneen.

Pinnan alla on sarjan viides osa ja suuntautuu synkkiin valtameren syvyyksiin. Kati-e pääsee kavereineen merentutkimusalukselle. Sitä ennen tosin paljastuu kerrostalon alakerrasta jättimäinen akvaario, jossa hainpoikaset uiskentelevat. 

Puhumattajaan varmaan tuhansia euroja maksaneesta laiskanlinnasta, varmasti sähköistetystä lepotuolista, johon ison lukuhiiren silmät iskeytyvät. Sellaisen kun saisi, vaan ei taitaisi mahtua jo muutenkin täynnä olevaan olohuoneeseen. 

Sarjan kantava voima eli eläinrakkaus tulee esille joka sivulla. Kati-e kavereineen hoitaa ja auttaa eläimiä ja kuvitus on niin ihana, että vaikea kuvitella eläinrakasta lasta, joka ei siitä pitäisi. 

Kati-e:n hahmossa pidän erityisesti siitä, että hän ei ole tyhjäpää vaan osaa koodata ja rakennella ehtymättömällä energialla. Tässä kirjassa Ti-bot saa uintitaidon, joka onkin hyvä lisä tälle monikieliselle- ja monitaitoiselle sympaattiselle pikkukaverille.

Luonnon kunnioittaminen ja luonnonsuojelu ovat toinen kantava voima. Tässä kirjassa lapset ja lukijat tutustuvat valtameren roskapyörteeseen. Siis siihen suureen kolmen Ranskan kokoiseen muovisaareen, josta mikromuovi hiljalleen liukenee loppujen lopuksi meidän kaikkien suuhun. Kirja ei osoita, se näyttää ja lukija voi itse tehdä oivalluksia. Greta Thurnberg olisi varmasti tyytyväinen. Onkohan käännös ruotsiksi jo tulilla?

Kirjaa tukee ja avartaa tytön kasvamista. Erityisesti tämä kirjasarjan osa on minusta tytöille kirjoitettu. Kirjan normaalia on se, että tytöt ja naiset osaavat ja tietävät ja määrittelevät itse itsensä. Samalla tytöt rakastavat suloisia eläimiä ja pelastavat maailmaa pala kerrallaan.

Joskus uusia avarampia asenteita esiintuova kirja voi jäädä pelkäksi kuoreksi, ihanteeksi, johon lapsi ei käytännössä pysty samaistumaan. Mutta ei Pet agents. Kaikesta maailman pelastamisesta huolimatta kirja on helppolukuinen seikkailukirja, joka on cool olematta hölmö.

Pienen lukuhiiren hiiripisteet kirjalle ovat 10 ja kirjasarja menee kirkkaasti parhaiden lastenkirjojen kategoriaan. Kirja sopii parhaiten 7-11-vuotiaille tytöille riippuen lukutaitotasosta ja mielenkiinnon kohteista. 

Kati-e:n kavereissa on myös poikia, mutta eläinrakkaalle pojalle suosittelisin ehkä ennemmin kirjasarjan aiempia osia (Kadonnut kenttä, Peliin kätketyt ja Varkaan jäljillä). 

Teksti on selkeää ja helppoa lukea ja rivivälit reilut. Kauniita kuvia on todella paljon. Tarina ja kuvat on sen verran moderneja, ajankohtaisia ja ihania, että tässä olisi aineista uudeksi Muumiksi. Toivoa sopii, että kansainvälistymisessä pidetään järki mukana ja jäitä hatussa ennen kuin joku ostaa sarjan, muuntaa sen piirrossarjaksi ja tuottaa joka kotiin muovisia mini-Ti-bot-hahmoja. Maailmanmaine on hyödyksi kunhan kirjan perimmäiset periaatteet eivät samalla pääse vesittymään.

Linkit muihin arvioihin

Maria

Lukupäivä 22.11.2021

Julkaisuvuosi 2021

Toinen arvio englanniksi. Review in English

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/

Lastenkirjablogit, kirja-arvio, kirja-arvostelu, parhaat lastenkirjat

Pet Agents Pinnan alla (Under the Surface) Riina ja Sami Kaarla English review

Jewel, a work of art that badly, desperately needs translating

Kati-e is a girl who lives in a dream having her own penthouse type lodgings in New York (the name of the city is not told, but you get enough clues from the illustrations). She is a coder and an engineer and passionate about the wellfare of all animals and living creatures. Ti-bot is a cute robot Kati-e has created. She also has a bunch of friends to go on adventures in the real world of the future.

Pets and animals of all kinds are introduced in the series and this book deals with marine creatures and the problems, small and large, that they face. So lots of taking care of cute animals, a big adventure in a marine research vessel and a little bit of detective work. What could be better?

Small things lead into big discoveries

At least that is what I hope and believe. We simply need to get the most brilliant minds of the new generations interested in inventing technical cures for the problems that we, the middle aged, have created in our insane craving for plastics. And sooner the better. Preferably before the insides of humans and animals are turnt into plastic wrappings. And books like these are the answer. They inspire in a fun way.

To be a girl

The generation of L.O.L  fans will love the big eyed protagonist and feminine illustrations which portray the future of girls in a broad way. The captain of the maritime ship reminds me of the female captain and captain trainee in the TV Mini series Warship Duncan and Kati-e is a wizard in coding and tecnological building. So this is a book which does not categorize female characters into boxes, but opens up a wide range of futures for girls of today. And all in a cute and lovable way.

This book and the whole series would have international fans and I do believe they would open and change the way 6-10 year old girls view the world. The problem is that they are in Finnish and only translated into a couple of languages. Sadly not yet English. One must only hope that this will change in the future. Finnish Moomins writer had a mission to teach readers peace, understanding and acceptance of different people. This book also has a mission, to help us find technological solutions to solve the problems we have created for the earth. And blimey, do we need these solutions!

Maria

Reading day 22.11.2021

Printed in 2021 by Tammi

Children’s book blog https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Book review, lastenkirjablogi, lastenkirjablogit, kirja-arvio, kirja-arvostelu

Riina ja Sami Kaarla Pet Agents Täältä tullaan, lemmikit! ja Kadonnut kenttä

Kertakaikkisen loistavia!

Myönnän. Olen ihan rakastunut näihin Pet Agents -kirjoihin. Näen silmissäni itseni 40 vuotta sitten käpertyneenä siihen kuluneeseen kellertävään olohuoneen sohvatuoliin ihana kirja edessäni. Voi kun näitä olisi ollut jo silloin. 

”Täältä tullaan lemmikit” on Pet Agents sarjan ensimmäinen kirja, joka aiheutti tässä perheessä ihastusta jo viime elokuussa, kun pieni lukuhiiri luki sen ensimmäisen kerran. 

Seikkailija kirjoissa on Kati-e, eläimiä rakastava ohjelmoinnin ja elektroniikan mestari. Ti-bot on Kati-e:n rakentama lentorobotti, jolla tuntuu olevan oma tahto. Yhdessä Ti-botin ja muiden kavereiden kanssa Kati-e ratkaisee visaisia ongelmia. 

Tässä ensimmäisessä osassa ongelmat ovat pienempiä ja kirja on enemmän tutustumista erilaisiin lemmikeihin. Kirjassa autetaan oravaa, tutustutaan hypokoiriin (sokeritautia sairastavien koira-apulaisia), etsitään Dina-koiralle ulkoiluttaja ja tutkitaan vesiliskoja ja toukkia. 

Pienen lukuhiiren mukaan kirja sopii sellaiselle, joka tykkää eläimistä. Lisäisin, että tekniikasta ja luonnotieteistä kiinnostuminen vain lisää mielenkiintoa, mutta nämä ovat kuitenkin ala-asteikäisen ns. peruslukemistoa ja sopivat laajalle lukijajoukolle.

Pieni lukuhiiri oli viime elokuussa tästä innoissaan, mutta nyt toisella lukemisella hiiri kaipaa kirjaan suurempaa yksittäistä juonta ja siksi hiiripisteet ovat 9. 

”Kadonnut kenttä” on sarjan kolmas osa. Siinä seikkaillaan maaseudulla ja palautetaan kaupunkikotiin otettu kääpiöpossu possujen turvakotiin, löydetään ansa luonnonsuojelualueelta ja tutustutaan maatilan eläimiin. Ti-bot osaa puhua sutta ja käskee sutta jättämään ansaan jääneet eläimet rauhaan. Lopuksi Ti-bot Kati-e:n suruksi hukkuu, mutta löytyy lopulta poliisin hoivista.

Kirjalla on paksuutta melkein tuplat ensimmäiseen osaan verratuna. Tämä osa on varmasti ihan yhtä lailla hitti eläimistä, luonnontieteistä ja tekniikasta pitäville lapsille. Kuvat ovat samaa taattua laatua ja teksti yhtä lailla toimivaa kuin kirjasarjan muissa osissa. Virkkeet ovat sopivan kokoisia, rivivälit reiluja ja kuvia on paljon. Ja miten ihania kuvia!

Pieni lukuhiiri antoi tälle kirjalle täydet kymmenen pistettä ja itse ihastelen sitä, miten tekniikka ja luonnontieteet on sidottu näin taitavasti kauniiseen pakettiin. Nämä sopivat hyvin kirjalahjoiksi ala-astelaiselle.

Sarjan muiden kirjojen arviomme löytyvät täältä ja täältä

Maria

Lukupäivä 5.8.2020 ja 3.9.2020

Julkaisuvuosi 2019 ja 2020

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/