maanantai 1. maaliskuuta 2021

Lou Treleaven, Secret Spaniel, Maverick Chapter Readers

Lou Treleaven


Salainen spanieli


Huimaa mitä tahtia Brittein saarten lapset opetetaan lukemaan englantia. Oppiminen alkaa jo päiväkodissa ja käytännössä kaikki oppivat lukemaan vaikeustasoittain järjestettyjen lukukirjojen avulla. Nämä  ns. Reading Schemes jakautuvat 20 tasoon alkaen 3-4 vuotiaille tarkoitetuista kirjoista ja päätyen ensimmäisen kouluasteen (primary school) viimeiselle luokalle eli 10-11 vuotiaisiin. Tosin epäilen vanhvasti, että ikäryhmän loppupäässä näitä lukukirjoja käytetään vähemmän.


Yleisin kouluissa käytössä oleva lukusarja on ”Read with Oxford: Biff, Chip and Kipper”, jonka avulla pieni lukuhiiri oppi englantia lukemaan. Loistava sarja, jossa asteittain vaikeutuva teksti on tehty luonnolliseksi ja moderniksi.


Englanti ei ole helppo kieli lukemaan oppimisen kannalta ja sen oppiminen vaatii paljon enemmän toistoja kuin suomen oppiminen. Englantia opetellaan melkein joka puolella maailmaa, joten markkinoita näille lukemaanoppimiskirjoille on. 


2009 perustettu Maverick Publishing lähti kilpailuun mukaan vuonna 2020 omalla Chapter Readers- sarjalla, joka pääsi meille lukuun kiitos loistavan kirjastojärjestelmän ja hyvän sisäänostajan. Toivottavasti kirjat saavat huomiota ala-asteen A1 englannin opettajien keskuudessa, koska pelkällä englannin koulukirjojen lukemisella on vaikea saavuttaa hyvää kielitaitoa.


Maverick Chapter Readers


Miten Maverick pärjää kirjamarkkinoilla?


Tarinan tähti on luku- ja kirjoitustaitoinen Maddy-spanieli, joka yhdessä Hamlet-kissan kanssa tekee kaikki omistajansa Miken kotityöt. Eihän toki yksin asuva mies voi Englannissa tehdä kotitöitään itse! Kaupungissa järjestetään koiranäyttely ja edellisen vuoden voittaja ilkeä Brutus kuulee kauhukseen Crufts-voittajan Sweetikinsin osallistuvan. Brutus pistää Maddyn asialle sillä Sweetikinsin osallistuminen on peruttava. Muuten Brutus ei voita. 


Maddy käy tapaamassa Sweetikinsiä Lontoossa turhaan, mutta lopuksi paljastuu, että Sweetikins ja hänen omistajansa Tamsin Parker-Smetherington ovat tuomareina kisassa, eivät osanottajina. Pahaksi onneksi Brutus ehtii sulkea Maddyn ja Sweetikinsin varastoon. Brutuksen hammaskalusto loukkantuu puuhassa ja voittomahdollisuudet lentävät taivaan tuuliin. Sweetikins hommaa turvamiehen vapauttamaan heidät ja loppujen lopuksi Maddy voittaa ”Koira, jonka haluaisin ottaa mukaan kotiini” palkinnon ja pullon Sweetikinsin uusinta nimikkoparfyymiä.


Kirjassa on hienot kuvat ja teksti on kutakuinkin jouhevaa, joskin jotkin sanat tuntuvat jälkikäteen ympätyiltä. Vähitellen vaikeutuvien kirjasarjojen ongelma on se, että teksti saattaa menettää osan jouhevuudesta, kun kirjailija keskittyy ottamaan tiettyjä vaikeita sanoja tekstiin mukaan. Tätä ongelmaa ei ole Biff, Chip and Kipper-kirjoissa. 


Kappaleet ovat lyhyitä ja kirjainkoko lähes normaalia. Rivivälit ovat isoja ja kirjan lopussa on muutamia kysymyksia lukemisen ymmärtämisen varmistamiseksi. Kirja toimii teknisesti ahkerilla A1 englannin lukijoilla hyvin. Ehkä viimeisellä ala-asteen luokalla? Teksti on CEFR A2 tasoa. Lukutaso on harmaa eli 13 Englannin lukuasteikolla.


Pieni lukuhiiri antoi kirjalle 9 pistettä, mutta aikuisen silmään tarina ei ole kovin kummoinen. Varsinaista salapoliisityötä ei oikeastaan ole. Maddy kuluttaa aikansa kotitöissä ja lähtee oitis reisuun, kun ikävä poikakoira vähän verbaalisesti kovistelee. Miksi ihmeessä? Harva tyttö taitaa enää Suomessa hyväksyä kyselemättä tällaiset rakenteet.


Englannin koko luokkayhteiskunta kirjoitetaan tässä kirjassa staattiseksi ja vahvasti olemassa olevaksi rakennelmaksi. Mikä tietysti pitää paikkansa. Edes Tamsin Parker-Smitherington ei ole vahingossa Tamsin. Tamsin on lyhennelmä nimestä Thomasina, joka kuuluu samaan yläluokan nimikategoriaan kuin Archie, Barnaby ja Beatrix. Kirjassa tavataan myös Hamlet, kadulla asuva halvaantunut koira. 


Pohjoismaalaisen hyvinvointiyhdyskunnan jäsenenä Englantilainen luokkayhteiskunta tuntuu aina yhtä hankalalta asialta. Erityisesti silloin kun modernissa lastenkirjassa olemassa olevia rakenteita ei millään lailla haasteta. Tämän kirjan viesti on, että jokainen tuntekoon paikkansa. Muutos ei ole mahdollinen.



Maria


P.S. Ihan pakko suositella samalla loistavaa analyysiä englantilaisesti yhteiskunnasta antropologi Kate Foxin ”Watching the English” kirjan muodossa. Kirjan lukemisen jälkeen mikään brittiläinen fiktio ei ole enää entisellään.


Lukupäivä 28.2.2021

Julkaisuvuosi 2020


Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Lastenkirjablogit, kirjablogit, kirjablogi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lasse-Maijan etsivätoimisto, sarjakuvamysteerit, Martin Widmark ja Helena Willis

Varastaisitko puuntaimia? Meille tuli koiranpentu kaksi viikkoa sitten ja kuten arvata saattaa kotona on kaaos ja pentu temppuilee naukkaile...