”Joskus vain käy niin, että aikuiset uupuvat” Vai johtuuko se karanneista kärsiväisistä?
Kaiho-kotitonttu joutuu tonttutuuraajaksi Koikkalaisten perheeseen. Kotitonttua tarvitaan kotihommien huolehtijaksi, mutta Kaihon sivubisnes Kärsiväisten kaitsijana saa kaaoksen aikaan. Kärsiväiset ovat lentäviä ja helposti karkaavia murhehöttiäisiä, jotka tarvitsevat paljon suklaata ja huolenpitoa sekä säilytystä visusti kiinni olevassa murhearkussa.
Hyvin on tonttu hommassa aiemmin onnistunut, kunnes Koikkalaisen perheessä homma hajoaa kaaokseksi. Kärsiväiset karkaavat ja pölähtävät perheen isään. Sata tuhatta murhetta painaa Visa-isän kumaraan ja perheen elämän sekaisin. Kinkku palaa ja joulukuusikin syttyy palamaan.
Tähän kohtaan pitäisi kirjaan laittaa varoitus, että tulipaloja ei pidä tukehduttaa vessan matolla, joka yleensä on muoviperäistä materiaalia vaan ehdalla villamatolla. Toivottavasti lukijalasten kotona on oikeat palopeitteet ja niiden käyttöön on opastettu.
Lyyti pelastaa päivän
Mutta ei hätää. Lyyti-tyttö näkee Kaihon ja yhdessä he keräävät kärsiväiset takaisin arkkuun. Ensin isän vaatteista ja hiuksista. Loput kärsiväiset lentävät pussiin isän käydessä mielentohtori Minttu Käpysaaren luona juttelemassa.
”Teidän teoistanne masennus ei johdu missään nimessä. Masennukselle ei aina löydy mitään selkeää syytä. Joskus vain käy niin, että aikuiset uupuvat. Mutta masennuksesta voi parantua.”
Miten puhua masennuksesta?
Masennus koskee niin montaa perhettä, niin monta lasta, eikä siitä ole aina helppoa lapselle puhua. Ja erityisen vaikea niin, ettei itse keskustelu itsessään ole liian raskasta ja masentavaa. Emilia Aakon kirja tulee tässä apuun. Kirja on hyvin kirjoitettu, kevyt ja hauska, vaikka aihe onkin totinen. Lukijan ei tarvitse tietää masennuksesta tuon taivaallista nauttiakseen kirjasta. Vauhdikas tonttutarina sopii kenen tahansa nautittavaksi. Kirja sai pieneltä lukuhiireltä 9,5 hiiripistettä.
Tekstiä voi hyvin lukea 5-8-vuotiaalle lapselle ääneen. Lapsi voi lukea sen toki itse riippuen lukutaitotasosta. Tekstin olisin suonut olevan isompaa, jotta suurempi osa lapsista voisi lukea kirjan itsenäisesti. Normaalikokoisena printti vaatii lapselta jo sujuvaa lukutaitoa. En tiedä, onko tämä ollut kustannuskysymys. Veera Ahon kuvitus on hauskaa ja eläväistä ja jo siitä tulee hyvä mieli.
Kirjan suurin ansio on se, että se tekee monimutkaisesta asiasta yksinkertaisen. Lapset ovat sopeutuvaisia olentoja, jos siihen annetaan mahdollisuus. Aikuisen masennuksen aistii koko perhe, mutta masennuksen nimeäminen ja käsittäminen vaikka kärsiväisten avulla helpottaa sopeutumista. Vaikeiden asioiden kätkeminen lapselta ei ole hyvä idea. Elämän ei oikeasti tarvitse olla aina helppoa, kunhan lapsi saa tukea ja häntä autetaan ymmärtämään ja käsittelemään vaikeitakin asioita.
Maria
Lukupäivä 28.11.2021
Julkaisuvuosi 2021
Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/?m=1
Lastenkirjablogit, kirja-arvio, kirja-arvostelu, masennus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti