Taidetta ja unelmia
Mysteerinen. Outo. Käsittämätön. Seikkaileva.
Unelma jostain tiedostamattoman toiselta puolelta.
Kirjoitanko taidearvostelua vai lastenkirja-arviota? Ei aavistustakaan. Minun pitäisi kirjoittaa lastenkirjablogia, mutta nyt tekee tiukkaa. Kuvataidetta vai kirjallinen kirja? Sinä, lukijani, saat päättää.
Jokainen sokkelosalapoliisin aukeama on vienyt japanilaiselta Hiro Kamigakilta noin kuukauden työn. Ehkä se jo kertoo, että kirjaa todella pitäisi arvioida taiteellisin silmin?
Hiro Kamigaki kuulu Hiroshima-pohjaiseen IC4- suunnitelutiimiin ja tekee paljon muutakin kuin lastekirjoja. Kirjat ovat levinneet maailmassa laajalle, mutta niiden kääntäminen oli onnellisten sattumien kauppaa. Alkuperäinen japanilaiskustantamo ei ollut käännöksistä kiinnostunut, mutta suostui antamaan Kamigakille takaisin oikeudet käännöksiin ja mutkien kautta kirjat ovat kääntyneet ainakin 17 kielelle.
Kamigaki on siitä poikkeava taiteilija, että haastattelussa hän kertoo suoraan, että pelkkä hyvä tuote ei maineeseen riitä vaan tarvitaan erottautumista muista. Ja näin se on; hyviä suunnittelijoita on pilvin pimein, mutta vain osa saa tuotteitaan esille. Ja kääntäen kaikki painotuotteisiin päätyvät taiteilijat eivät mainetta ansaitsisi. Mutta pitääkö taiteilijan todella brändätä aina itsensä menestyäkseen? Ehkä? Persoona luodaan kontaktissa muihin ja ilman hakukoneoptimointia taitaa olla turha vääntää edes kotisivuja.
Mutta palataan takaisin lastenkirjamaailmaan. Sokkelosalapoliisikirjat sopivat lapsille, jotka arvostavat pieniä yksityiskohtia. Osa kirjakaupoista myy Sokkelosalapoliiseja lasten kuvakirjojen nimikkeen alla yhdessä pienten lasten katselukirjoja kanssa, mutta sinne kirjat eivät oikein sovi. Pieni lukuhiiri ei ainakaan innostunut kirjoista vielä 6-vuotiaana. Nyt parin vuoden päästä tilanne on vastakkainen, mutta nämä sopivat vanhemmillekin lapsille. Niille, jotka kolkuttavat teiniyden porteilla.
Kirja kertoo kuvitteellisesta Kanavakaupungista, Juurisaaresta ja Nawonan kuningaskunnasta, jossa on tapahtumassa kaamea sokkelomunan ryöstö. Saken ja Carmenin on selvitettävä rikolliset ja pelastettava sokkelomuna. Jokaiselle sivulle on piilotettu sokkelo ja haettavia erilaisia pieniä esineitä, mutta ne ovat vain pieni osa kirjan annista. Nämä ovat kirjoja, joihin voi uppoutua vain katsomaan.
Kamigakin tyyli on omalaatuinen, maaginen ja salaperäinen. Varjoa ja tummuutta on käytetty luovasti. Jokainen sivu on kuin naivistinen taideteos, vaikka siihen monasti kuuluvat avoimen groteskit surrealistiset hahmot puuttuvat. Henkilöiden kasvot ovat ilmeettömät, mutta minusta tuntuu kuin voisin kolikolla raaputtaa esiin tunteet ja ehkä sen groteskin piruhahmonkin jostain. Hauskoja pieniä yksityiskohtia löytää joka katsomiskerralla.
Kirjassa luodaan kokonainen monimutkainen haavemaailma ja jollain oudolla tavalla tyyli on jopa haastava. Tunnustettakoon tähän suoraan, että en ole koskaan ollut naivismin fani ja kirjan sivuilla tunnen saman hieman häiritsevän tunteen. On kyse jostain, jota en täysin ymmärrä ja johon en pysty samaistumaan. Salainen, yllättävä, aukko tuntemattomaan. Kirja on jotain, johon yritän tarttua sanoilla, mutta se silti lipeää kauemmas määrittely-yrityksiltäni.
Kirjat ovat hyvin suosittuja, tällä hetkellä sarjan ensimmäisen osan kirjoista on yli puolet kirjastosta lainassa ja lainauksia on jo noin 600 pelkästään kuluvana vuonna. Näistä varmaan tullaan ottamaan vielä uusintapainoksia. Tyyli kestää aikaa, sen verran omanlaisensa se on.
Hyvä lahjakirja lapselle jouluksi, mutta ihan jokaisen juttu tämä ei ole. Jos pieni lapsi rakastaa palapelejä ja pieniä yksityiskohtia, tämä sopii jo 5-7 vuotiaalle. Vähän vanhemmille lapsille kirja toimii laajemmin sokkelo- ja salapoliisikirjana ja sitten ala-asteen ylemmillä luokilla vaaditaan lukijalta jo intohimoa pieniin yksityiskohtiin.
Pieni lukuhiiri piti kovasti kirjasta ja kuvista ja antoi 10 hiiripistettä. Tekstit ovat pienikokoisia ja vaativat jo hyvää lukutaitoa, mutta pääasiassa kirja on katselukirja, pienten yksityiskohtien aarreaitta. Kirja on juhlavan kookas, mikä tekee siitä erityisen. Kääntöpuoli on se, että kirja ei kirjahyllyyn helposti mahdu. Ei se hyllyyn kuulukaan, vaan aktiiviseen käyttöön.
Maria
Lukupäivä 1.12.2021
Julkaisuvuosi 2021
Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com
Lastenkirjablogit, kirja-arvio, kirja-arvostelu, parhaat lastenkirjat
