Järki vai tunteet?
Ja nyt ei ole kyse Jane Austenin epookkidraamasta vaan Horstin koululaisille suunnatusta dekkarista. Onko oikein noudattaa aina järkeä vai voiko elämän lävitse kahlata pelkillä tunteilla? Miten löytää tasapaino?
Hopeakaivoksen arvoituksessa Celilia, Leo, Une ja Egon-koira jatkavat vauhdikasta vuottaan Celilian isän omistaman Täyshoitola Helmin ympäristössä. Vanhasta hopeakaivoksesta löytyy uusia jälkiä hämärästä toiminnasta. Lahdella seilaa epäilyttäviä laivoja tekemässä arkeologisia merisukelluksia ja Leo erehtyy ostamaan varastetun puhelimen, joka ei tietysti toimi. Sinne meni säästöt.
Kuten arvata saattaa, varastettuja puhelimia säilytetään vanhassa kaivoksessa, mutta meriarkeologeissa ei ole mitään hämärää. Puhelinvarkaat jäävät kiinni kiitos lasten aktiivisen toiminnan, mutta huonosti meinaa käydä siinä vaiheessa, kun rikolliset räjäyttävät hopeakaivoksen käytävän kiinni ja lapset jäävät maan alle.
Onneksi ilmanvaihdon vuoksi vanhoissa kaivoksissa on useampia aukkoja maan pinnalle eivätkä seikkailijat joudu tekemään seuraa kaivokseen nälkään ja janoon aikoinaan kuolleille kaivosmiehille. Ahtaan paikan kammosta kärsivälle hiostavaa luettavaa.
Horstin dekkareiden yksi parhaista puolista on se, että ne herättelevät nuorta lukijaa pohtimaan maailmaa. Pitääkö aina ajatella järjellä? Pitääkö kaikkia sääntöjä totella? Platonin mukaan järki ja logiikka antavat aina saman vastauksen, kun taas tunteet, näkemykset ja mielipiteet vaihtelevat.
Toisaalta, jos jotain on elämä minulle opettanut on se, että järkeä ja logiikkaa voi käyttää eri tavalla ja näin lopputuloskin on erilainen. Onko Platon siis väärässä?
Kirjassa käytetään esimerkkinä sitä, pitääkö valita ns. järkevä ja työllistävä ammatti vai pitäisikö vain seurata omaa sisäistä ääntään riippumatta valintojen järkevyydestä. Mutta mikä nyt on järkevä ammatti kullekin?
Jollekin on hyvin järkevää valita huonosti työllistävä taiteilijan ammatti, koska yksinkertaisesti on niin lahjakas, ettei tarvitse miettiä työllistymistä. Toiselle taas taidemaalarin ammatti johtaa suureen kärsimykseen, kun lahjoja ja taitoa ei ole riittävästi. Missä raja kulkee? Se, mikä on loogista, on niin erilaista kullekin. Ja lopputuloksen tietää vasta vuosien päästä.
Entä mitä tapahtuu, jos ostaa halvalla varastetun tavaran? Horstin mukaan sillä lisää rikoksen uhrin kärsimystä ja harvoin edes saa sitä, mitä on ostanut.
Meiltä varastettiin kerran tuore soutuvene. Ostaja oli laittanut ostoilmoituksen ja varkaat tekivät työtä käskettyä. Vene ehti olla venerannassa massiivisin lukoin vain parisen viikkoa. Ilmaisia lounaita ei juuri ole ja ostaja tajusi kaupat tehtyään, että varastettuhan se vene oli ja otti poliisiin yhteyttä.
Täytyy nostaa hattua tällaiselle rehellisyydelle. Me ehdimme saada vakuutuksesta rahat, mutta ostaja menetti sekä veneen että rahansa. Mutta voiko nukkua yönsä hyvin tietäen, että on ostanut varastetun tavaran? En minä ainakaan.
Tästä kaikki opimme, että ostoilmoituksia ei kannata arvotavarasta laittaa ja uutta venettä ei meille enää tuohon rantaan tule. Hienoja pyöriäkään ei enää kannata hankkia, kun ne joka tapauksessa täällä päin varastetaan. Tylsää.
Horstin clue-dekkarit sopivat hyvin kouluopetukseen, koska ne tarjoilevat filosofisia päänavauksia hauskassa ja jännässä muodossa. Teksti on normaalikokoista, mutta lauserakenteet selkeitä ja helppolukuisia. Hopeakaivoksen arvoituksen loppupuoli oli jännä ja mukaansatempaava. Pieni lukuhiiri antoi kirjalle täydet 10 hiiripistettä. Teksti edellyttää jo sujuvaa lukutaitoa, mutta clue-kirjat ovat lyhyehköjä, vain noin 120 sivuisia. Yhteislukuun nämä sopisivat hyvin ala-asteen ylimmille luokille ja yläasteen alkuun.
Tämän kirjan lopussa pohjustetaan jo sarjan seuraavaa osaa, Metsään kätketty arvoitus, jota jäämme innolla odottamaan.
Rikollisen tie kehdosta hautaan
Hummerivarkaat, lavastettu sieppaus ja John Stuart Mill
Ihan oikea dekkari ja ihan oikea murha
Maria
Lukupäivä 15.3.2022
Julkaisuvuosi 2022 suomeksi (norjaksi 2014j
Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com
Kirja-arvostelu, kirja-arvio
