TOP 5 Vuoden parhaat lastenkirjat / käännöskirjallisuus

Rankkoja rikoksia ja sipaisu suloisuutta - parhaat lastenkirjat 2021 by Lukuhiiri

Vuonna 2021 julkaistiin toinen toistaan hienompia lastenkirjoja. Erityisesti suomalaisissa lastenkirjoissa on niin monta huippua, että päätin erottaa vuoden 2021 koululaiskirjojen käännöskirjallisuuden parhaat kirjat omaksi jutukseen. Pitemmittä puheitta suoraan rikosten maailmaan.

1. Rikoksia ja filosofiaa by Horst - Etsiväkaksikko ja Clue

Pieni lukuhiiri rakastaa salapoliisikirjoja ja haaveilee rikostutkijan ammatista. Vaan kannattaako? Käsittämättömän pieni peruspalkka suhteessa työn vaativuuteen ja paljon töitä, joista osa yöaikaan. Huh. No, ehkä mieli ehtii muuttua. 

Etsiväkaksikko ratkaisee - ala-asteikäisten lasten kirjasuosikki

Tänä vuonna suomennettiin kaksi Etsiväkaksikko-kirjaa ja molemmat pääsivät pienen lukuhiiren listauksen kärkeen. Operaatio pronssipatsaan  juoni on aikuisen mieleen sangen hupaisa. Pronssipatsas a.k.a. Manneken-Pis varastetaan ja saa jutussa housut. 

Operaatio jäljityksessä Etsiväkaksikko huomaa salaperäisen miehen. Seuraa varjostusta, roskapussin teknistä rikostutkintaa ja johtopäätöksiä. Mies paljastuu harvinaisten ja vaarallisten matelijoiden ja hyönteisten salakuljettajaksi, mutta joutuu poliisin haaviin kiitos etevien pienten etsivien.

Molemmissa kirjoissa on selkeä ja helppolukuinen teksti ja paljon hauskoja kuvia. Vauhtia riittää, mutta pelottavia nämä eivät ole. 7-10 on sopivin ikäryhmä riippuen lukutaitotasosta. Pieni lukuhiiri rakastaa Etsiväkaksikko-sarjaa ja niin varmasti rakastaa moni muukin lapsi. Kirjasarjaa ei siis suotta ole nostettu parhaat lastenkirjat-listan tämän vuoden voittajaksi. 

Kun Manneken-pis housut sai

Ensimmäiset alakoululaisen oikeat dekkarit

Heti perään tulevat Clue-sarjan lastendekkarit. Vuonna 2021 julkaistiin suomennettuna Hautausmaan arvoitus ja Purjeveneen arvoitus. Rikokset ovat oikeita ja juonien jännyys vetoaa pieneen lukijaan, mutta nämä voivat olla vähän pelottavia pienimmille lukijoille. Teksti on normaalikokoista ja kuvia ei ole. Kirja on kuitenkin ohut ja siksi aikuisten kirjaa helppolukuisempi. Sarja on sunnattu ala-asteen ylimmille luokille, ehkä jopa yläasteikäisille. Lapsesta riippuen suosittelisin ikäryhmää 8-13. 

Horst ja suuremmat ihanteet

Clue-sarjan dekkareihin on kaikkiin piilotettu suurempiakin ihanteita. Purjeveneen arvoituksessa käsitellään John Stuart Millin johdolla ihmisen tekojen oikeutusta. Hautausmaan arvoituksessa tutkitaan hautarauhan rikkomista ja pohditaan ihmisen mahdollisuutta valita toisin ja kantaa vastuu valinnoistaan. 

Nämä ovat kirjoja, joiden kautta koulussa voisi helposti päästä käsittelemään filosofisia kysymyksiä. Clue-sarjan pieni lukuhiiri nostaa parhaat lastenkirjat listauksessa samalla jaetulle sijalle kuin etsiväkaksikko-sarjan. Horst rules.

Hummerivarkaat, lavastettu sieppaus ja John Stuart Mill

2. Sakke sokkelosalapoliisi - pienten yksityiskohtien fantasiakirja

Toiselle sijalle kipuaa japanilaisen Hiro Kamigakin taideteos. Sakke sokkelosalapoliisi on sokkelokirja, salapoliisikirja, fantasiakirja ja taidekirja yhdessä paketissa. Kirja on iso ja jo siksi vakuuttava. Tosin sitä on turha yrittää saada mahtumaan kirjahyllyyn. Jokaisella sivulla on sokkelo ja tuhansia pieniä yksityiskohtia, joihin voi upota sekä lapsi että aikuinen. Pienten lasten katselukirja tämä ei niinkään ole vaan kohderyhmä löytyy ala-asteikäisistä. Tosin osa vanhemmistakin lapsista siitä varmasti pitää.

Taidetta ja unelmia

3. Hämäränhyssyn mysteerit - taikamaailma ja kamalasti karkkia

David O’Connellin Hämäränhyssyn mysteerien kahden ensimmäisen osan suomennos julkaistiin tänä vuonna. Sarjassa Archie perii ison kartanon ja karkkitehtaan salaperäisessä Hämäränhyssyssä. Ensimmäisessä osassa etsitään kadonnutta karkin ainesosaa ja toisessa osassa katala hammaslääkäri yrittää tuhota karkit ja samalla Kummituispuun, jonka magia on supertärkeää. Kirja vilisee uusia maagisia hahmoja ja luo kokonaisen uuden moniulotteisen maailman. Juonet ovat vauhdikkaita ja herkullisia.

Pieni lukuhiiri antoi kirjoille 9,5 hiiripistettä. Teksti on normaalikokoista ja sopii parhaiten 9-12 vuotiaille karkin ystäville. Nimittäin makeaa kirja on täynnä ja pahis on hammaslääkäri. Hmm, ei siis mikään terveitä elintapoja edistävä opus. Paradoksisesti ainoastaan pahislapset lihovat makean mässäilystä. Hyvikset sen sijaa ovat langanlaihoja, vaikka makeisia pukkaa suuhun urakalla. Taitaa tämä kertoa enemmän nyky-yhteiskunnasta kuin kirjailijan tarkoitus on alunperin ollut.

Suomennos on hyvä, mustavalkoiset kuvat tarinaan sopivia ja juoni vauhdikas Harry Potterin tyyliin. Kirja pohjaa selvästi brittiläiseen luokkayhteiskuntaan ja hahmoissa voi nähdä erilaisia sen stereotypioita etunimiä ja vaatteita myöten. 

Päähenkilö on poika, kuinkas muuten, ja avustavina kavereina on tyttö ja toinen poika. Tämä sinänsä vanhanaikainen asetelma on modernisoitu samalla tavalla kuin Harry Potter-kirjoissa: tyttö on fiksu ja aikaansaava. Ehkä se kertoo jotain tästä ajasta. Tytöt nähdään älykkäinä, mutta silti usein sivuroolissa. 

Lisää kaksoisstandardeja

Rahan valtaa väheksytään kirjassa ajoittain sanoin. Ylempään yhteiskuntaluokkaan loikkaaminen on kuitenkin se unelma, mitä tämäkin kirjasarja lapsille tarjoaa sen sijaan, että luokkayhteiskunnan rakenteita vastaan lähdettäisiin hyökkäämään tasapuolisuuden nimissä. Jokainen pysyköön siis lestissään. 

Ja hoikkana karkkeja syöden.

Jos haluat lukea enemmän brittiläisestä luokkayhteiskunnasta, suosittelen antropologi Kate Foxin teosta Watching the English, joka kertoo englantilaisista kaiken, mitä halusit tietää. Ja lisäksi kaiken, mitä et tiennyt haluavasi tietää. Kirja antaa samalla uuden näkökulman minkä tahansa kulttuurin tutkimiseen. 

4. Lasse-Maijan etsivätoimisto - pappi varkaana ja nälkäinen kissa

Lasse-Maijan etsivätoimisto jatkaa voittokulkuaan suomalaislasten keskuudessa. Tänä vuonna julkaistiin kaksi suomennosta. Kirjaston arvoituksessa pappi varastaa kirjaston kirjoja lahjoittaakseen ne Jeesukselle Taivaaseen astumisen päivän kunniaksi (Juu, kuulostaa pähkähullulta). Muodin arvostuksessa otetaan kantaa muotibisnekseen terveellä tavalla. 

Pieni lukuhiiri piti molemmista, mutta iso lukuhiiri suosittelee ostamaan lahjakirjaksi mieluummin Muodin arvoituksen, koska kirjaston arvoituksen juoni meni vähän överiksi. Toisaalta se, että aikuinen ei tajua, ei vähennä kirjan suosiota lasten keskuudessa.

Lasse-Maijat ovat helppolukuisia ja runsaita värikuvia on jokaisella aukeamalla. Kirjat sopivat 6-9-vuotiaille lukutaidosta riippuen ja toimivat hyvin ensimmäisinä oikeina kirjoina LukuPalojen jälkeen.

Hetki on koittanut - nimittäin muodin hetki

Widmark-postaukset

5. Söpöysvaroitus eli Isadora Kuu, Kisu ja Hotelli Flamingo 

Isadora Kuu

Jaetulla viidennellä sijalla päästään tytöille suunnattuun suloisuuteen. Isadora Kuu on pieni tyttö, joka on puoliksi vampyyri ja puoliksi keiju. Sukujuuret voisivat tuntua rajuilta, mutta Isadora on oikeasti pieni koululainen, joka kohtaa pienten tyttöjen ongelmia magiikalla höystettynä. 

Isadora-kirjat on suunnattu 5-8 vuotiaille. Englannissa opetetaan lapsille lukutaitoa pari vuotta aikaisemmin kuin Suomessa ja se näkyy kirjatarjonnassa. Isadora-kirjoja voi lukea lapselle myös ääneen, jos sattuu käymään niin, että tarvittava lukutaito ei ehdi kehittyä ennen kuin kirjat ovat koululaisesta liian lapsellisia. 

Vuonna 2021 julkaistiin suomennettuna Isadora Kuu joutuu hankaluuksiin, Isadora Kuu menee luokkaretkelle, Isadora kuu menee balettiin ja Isadora Kuu viettää syntymäpäiviä.

Isadora Moon goes on holiday

Kisu

Kisu on perinyt äidiltään supersankarin taidot. Päivisin Kisu on ihan tavallinen tyttö, mutta yön tullessa supertaidot aktivoituvat ja Kisusta tulee supersankarikissatyttö (pahoittelut yhdyssanahirviöstä…). Kirjat ovat Isadoran tavoin suunnattu 5-8 vuotiaille pienille tytöille ja käsittelevät tytöksi kasvamisen haasteita. Hämäriä puuhia kertoo siitä, kun paras kaveri löytää uuden ystävän, joka vie kaverin vaaroihin. Kisu pelastaa lopulta kaikki ja ystävyyskin muuttuu kaikkien yhteiseksi. 

Supertaidot kelpaisivat kyllä minullekin. Voi kun voisikin muuttua öisin superkissaksi. Tosin, eivätkö kissat ollenkaan nuku? Kisulla ainakin riittää menoa yöt päivät, mutta ehkä hänen superkissasankari-äitinsä suhtautuu positiivisemmin yökukkumiseen kuin minä LOL

Kisu - tyttö päivällä ja supersankari yöllä

Hotelli Flamingo

Hotelli Flamingo kuuluu samaan tytöille suunnattujen kirjojen joukkoon. Anna perii ränsistyneen hotellin ja kirja kerrallaan pistää sen uuteen kukoistukseen. Söpöysvaroitus täytyy peruuttaa sillä kirjan kuvitus on enemmän hauskaa kuin suloista. Lehmänlannan liukumiina ei kipua söpöstelyasteikolla kovin korkealla. Siirrymme siis hauskuusvaroitukseen.

Mitä yhteistä on lehmän ruohointoleranssilla ja suklaatulivuorella?

5+ Kissa tykkäävät tähtitieteestä

Lisämaininta tulee räjähtävälle lasten tietokirjalle. Tässä kirjassa on yhdistetty iso kasa käsittämättömiä faktoja tähtitieteestä ja niitä ihmettelevät kissat. OMG ja ”Pää räjähtää” ja muut nykylasten termit löytyvät joka sivulta. Asia sinänsä on painavaa, jopa niin painavaa että sitä ihmettelee myös aikuinen, mutta kissat tekevät kirjasta hauskan. Kissojen ja tähtitieteen ystäville hyvä lahjakirja.

Pää räjähtää

Maria

Julkaisuvuosi 2021

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/?m=1

Lastenkirjablogit, kirja-arvostelu, kirja-arvio, parhaat lastenkirjat

Muodin arvoitus, Lasse-Maijan etsivätoimisto, Martin Widmark

”Hetki on koittanut”

Nimittäin muodin hetki. Kuuluisa muotisuunnittelija Jean-Pierre saapuu Vallilaan esittelemään seuraavan vuoden muotiluomuksensa ja valitsemaan kaupunkilaisista kaikkein muodikkaimman. Ja Vallila sekoaa. 

Pappi pukeutuu heiluviin enkelinsiipiin ja poliisi kiillottaa juhlauniformunsa kultaiset napit. Lasse suunnittelee meri-teemaisen asun ja Pirkko päättää voittaa avaruusteemalla. Ainoat, joihin innostus ei siirry ovat Maija ja aina kiukkuinen hotellin omistaja Raine.

Katastrofi uhkaa estää koko muotitapahtuman, kun Jean-Pierren rakas Lulu-kissa häviää. Pian saapuu uhkauskirje. Rikolliselle on luovutettava ensi vuoden muotisuunnitelmat tai Lulun käy kalpaten.

Maija paljastaa rikollisen, avustaja Zybastianin, mutta kissa on kadonnut omin voimin jo ennen uhkauskirjettä. Zybastian on vain käyttänyt tilaisuutta hyödykseen, mutta pieleen menee. Maijan taidoille ei ole voittanutta.

Kyllä kissa ruoan luokse löytää

Varsinkin, jos omistaja pitää nälässä. 

Lulu löytyy isomman ruokakipon ääreltä Violan kotoa, mutta joutuu palaamaan entiseen vähäruokaiseen elämäänsä Jean-Pierren luokse.

Kuka voittaa muotikilpailun?

Ei kukaan osanottajista, vaan Maija ja Raine. Ainoat, jotka ovat järkevissä kuteissa. Samanlaisissa, mitä löytyy kuuluisan muotisuunnitelijan seuraavan vuoden mallistosta.

Widmark on jaksanut ilostuttaa pienten lukemaan oppineiden lasten elämää jo vuosikausia ja silti onnistuu löytämään uusia kivoja juonia. Muodin arvoitus on julkaistu Ruotsissa 2016 ja suomennettu tänä vuonna. Teksti on isoa kuten myös rivivälit. Lauseet ovat selkeitä ja yksinkertaisia ja isoja värikuvia on jokaisella aukeamalla. Kirja sopii 6-9-vuotiaille lapsille, jotka ovat vasta vähän aikaa sitten oppineet lukemaan. Tosin jo sujuvasti lukeva ikäryhmän lapsi nauttii kirjasta ihan yhtä lailla. Pienen lukuhiiren pisteet kirjalle ovat 9,5 pistettä. Pieni miinus tuli aiheesta; muoti kiinnostaa pientä lukuhiirtä yhtä vähän kuin Maijaa.

Lasse-Maijan etsivätoimiston uusimmat kirjat ovat pirteitä ja ajankohtaisia. Monen lastenkirjan jo tunkkaiset asenteet loistavat poissaolollaan. Tyttöjen asema on tasa-arvoinen ja tuttuja sukupuolirooleja ravistellaan kuin huomaamatta. Mallimaailman laihuuden ihannointia kritisoidaan liian laihan nälästä kärsivän kissan kautta ja aikuiset on tehty hauskoiksi modernin maailman karikatyyreiksi. Kuvitus on omantyylistä ja saattaa jakaa lukijoita. Siitä huolimatta kirja kuuluu ehdottomasti pinkkaan ”parhaat lastenkijrjat”.

Widmark rules

Kaikki suklaa ei sula suuhun

Älkää unohtako Nelli Rappia. Ja kasvismakkaran voimaa

Maria

Lukupäivä 16.12.2021

Julkaisuvuosi 2021 (ruotsiksi 2016)

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/?m=1

Lastenkirjablogit, kirja-arvio, kirja-arvostelu, parhaat lastenkirjat

Riina ja Sami Kaarla, Anders Vacklin: Pet Agents, Lumen saartamat

Voiko Joulupukki asua junamatkan päässä New Yorkista? No ei voi. Ei todellakaan voi.

Lumen saartamat alkaa tuttuun Pet Agents tyyliin. Kati-e ja Ti-bot ystävineen pelastavat lampeen jäätyneen joutsenen ja lukija oppii uutta eläinmaailmasta. Tervapääskyt nukkuvat lentäessään eivätkä käy maan pinnalla kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Käsittämätöntä, mutta totta. 

Apus apus, Pohjanmaan maakuntalintu, ei edes ole pääsky, vaan kiitäjä, joka nousee parin kolmen kilometrin korkeuteen kahdesti vuorokaudessa ja liitelee sieltä luultavasti nukkuen alas. Ruokailukin sujuu pitämällä lentäessä suuta auki ja epäonniset hättiäiset löytävät tiensä linnun mahaan. 

Eläinten suojeluyhdistyksen talo on pulassa. Ulkona uhkaavat kauhakuormaajat purkupäätöksen kanssa. Kati-e lähtee kavereineen etsimään pohjoisessa lomailevaa talon omistajaa rouva Frangia pelastaakseen kodittomien eläinten kotitalon.

Sitten tulee ongelma. Pohjoiseen mennään junalla. Pohjoinen kuulostaa nimeä myöten (Kuukkelivaara) Suomen Lapilta, mutta ei sinne nyt mitenkään voi matkata New Yorkista junalla. Suomalainen henkinen katastrofi uhkaa, jos kirja käännetään joskus englanniksi ja lukuisat pienet amerikkalaislapset alkavat uskoa Joulupukin löytyvän Kanadasta. 

Lumen saartamissa vasta tajuan, että sarjan henkilöhahmot ovat vahvasti todellisuuspohjaisia. Ja tyhmä kun olen, tajuan sen vasta, kun pohjoisen noita on kirjaimellisesti nimetty Paqpa:ksi (suosittu pelitubettaja tiedoksi kirjoittajan kanssa yhtä tietämättömille aikuisille). Kuka lienee Puupää-hahmo? Kirjan alussa näkyvät Dahlia ja Shadow ovat varmaan kirjan tekijät ja varmaan muillekin hahmoille löytyy esimerkit todellisesta elämästä. Mielenkiintoista on se, että kirjassa on Kati-e:n isän kuva. Isä on astronauttina Mir-asemalla. Äidistä ei ole tietoa, mutta ehkä se tietohippunen on mennyt minulta ohitse aiemmissa kirjoissa.

Pieni lukuhiiri piti kirjasta, kuten aiemmistakin Pet Agentseista. Hiiripisteet ovat 10. Tämä kirja oli pienen lukuhiiren mukaan vauhdikkaampi kuin sarjan edellinen osa ja siksi jopa parempi. 

Teksti on selkeää, rivivälit reiluja ja kuvia, jotka ovat yhtä kauniita kuin kaikissa aiemmissakin kirjoissa, on paljon. Jokainen sivu on suoranainen taideteos. Rekikoirakuva toimisi jopa digiprinttitrikoona. Kirja sopii minusta 7-11-vuotiaille sekä tytöille että pojille, jos vain lukija on eläinrakas. Lahjakirjapotentiaalia tälläkin.

Uutta on lisätekijä Anders Vacklin, joka on Tammen mukaan tieto- ja näytelmäkirjailija. Pakko pohtia, mistä tämä johtuu ja miten se tulee vaikuttamaan kirjasarjaan? Ja onko sillä kenties jo ollut vaikutusta? Oma tuntuma lukijana on se, että lisätekijät yleensä tarkoittavat kirjasarjojen teollistumista ja lässähtämistä. Ehkä kyse on laajemmasta brändäyksestä ja siitä, että samasta kaivosta yritetään saada vettä isommalle joukolle? Joskus se toimii, joskus ei. Nähtäväksi jää. 

Lopuksi päästään kirjan ongelmiin. Pohjoisen noidan Paqpan esiintyminen on päälleliimatun oloinen, vaikka Paqpa onkin ihanasti piirretty. Ja loppuosa kirjasta on liian matkailumainoksen oloinen. On savusauna, jossa ihan oikein heitetään ensin häkälöyöyt. On avantouintia, on erämökkiä ja se oikea Joulupukki tietenkin. Ongelma matkailulle on tietysti se, että markkinointi sataa ulkomailla Kanadan laariin.

Suurin ongelma on kuitenkin se, että miten tällaisessa kirjasarjassa, jossa luontoa ja eläimiä kunnioitetaan ja jossa koko kirjan kantava ajatus on ihmisten maapallolle aiheuttamat ongelmat, voidaan lopettaa kirja jättimäisiin ilotulituksiin, joita kaikki ihailevat varauksetta? Ilotulitukset ovat hirveitä sekä luonnoneläimille että kotieläimille ja se määrä roskia ja myrkkyjä, mitä ne kylvävät ympäristöön on suorastaan hävettävä. Puhumattakaan ilotulitteiden valmistamisen ympäristövaikutuksista. Monet kaupungit ovat jo siirtyneet laservaloihin, miksi ei Pet Agents? 

Kirjasarjan kaikkien osien arvostelut löytyvät täältä

Maria

Lukupäivä 4.12.2021

Julkaisuvuosi 2021

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com

Kirja-arvio, kirja-arvostelu, parhaat lastenkirjat

Emilia Aakko, Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset

 

”Joskus vain käy niin, että aikuiset uupuvat” Vai johtuuko se karanneista kärsiväisistä?

Kaiho-kotitonttu joutuu tonttutuuraajaksi Koikkalaisten perheeseen. Kotitonttua tarvitaan kotihommien huolehtijaksi, mutta Kaihon sivubisnes Kärsiväisten kaitsijana saa kaaoksen aikaan. Kärsiväiset ovat lentäviä ja helposti karkaavia murhehöttiäisiä, jotka tarvitsevat paljon suklaata ja huolenpitoa sekä säilytystä visusti kiinni olevassa murhearkussa. 

Hyvin on tonttu hommassa aiemmin onnistunut, kunnes Koikkalaisen perheessä homma hajoaa kaaokseksi. Kärsiväiset karkaavat ja pölähtävät perheen isään. Sata tuhatta murhetta painaa Visa-isän kumaraan ja perheen elämän sekaisin. Kinkku palaa ja joulukuusikin syttyy palamaan. 

Tähän kohtaan pitäisi kirjaan laittaa varoitus, että tulipaloja ei pidä tukehduttaa vessan matolla, joka yleensä on muoviperäistä materiaalia vaan ehdalla villamatolla. Toivottavasti lukijalasten kotona on oikeat palopeitteet ja niiden käyttöön on opastettu. 

Lyyti pelastaa päivän

Mutta ei hätää. Lyyti-tyttö näkee Kaihon ja yhdessä he keräävät kärsiväiset takaisin arkkuun. Ensin isän vaatteista ja hiuksista. Loput kärsiväiset lentävät pussiin isän käydessä mielentohtori Minttu Käpysaaren luona juttelemassa.

”Teidän teoistanne masennus ei johdu missään nimessä. Masennukselle ei aina löydy mitään selkeää syytä. Joskus vain käy niin, että aikuiset uupuvat. Mutta masennuksesta voi parantua.”

Miten puhua masennuksesta?

Masennus koskee niin montaa perhettä, niin monta lasta, eikä siitä ole aina helppoa lapselle puhua. Ja erityisen vaikea niin, ettei itse keskustelu itsessään ole liian raskasta ja masentavaa. Emilia Aakon kirja tulee tässä apuun. Kirja on hyvin kirjoitettu, kevyt ja hauska, vaikka aihe onkin totinen. Lukijan ei tarvitse tietää masennuksesta tuon taivaallista nauttiakseen kirjasta. Vauhdikas tonttutarina sopii kenen tahansa nautittavaksi. Kirja sai pieneltä lukuhiireltä 9,5 hiiripistettä. 

Tekstiä voi hyvin lukea 5-8-vuotiaalle lapselle ääneen. Lapsi voi lukea sen toki itse riippuen lukutaitotasosta. Tekstin olisin suonut olevan isompaa, jotta suurempi osa lapsista voisi lukea kirjan itsenäisesti. Normaalikokoisena printti vaatii lapselta jo sujuvaa lukutaitoa.  En tiedä, onko tämä ollut kustannuskysymys. Veera Ahon kuvitus on hauskaa ja eläväistä ja jo siitä tulee hyvä mieli.

Kirjan suurin ansio on se, että se tekee monimutkaisesta asiasta yksinkertaisen. Lapset ovat sopeutuvaisia olentoja, jos siihen annetaan mahdollisuus. Aikuisen masennuksen aistii koko perhe, mutta masennuksen nimeäminen ja käsittäminen vaikka kärsiväisten avulla helpottaa sopeutumista. Vaikeiden asioiden kätkeminen lapselta ei ole hyvä idea. Elämän ei oikeasti tarvitse olla aina helppoa, kunhan lapsi saa tukea ja häntä autetaan ymmärtämään ja käsittelemään vaikeitakin asioita. 

Maria

Lukupäivä 28.11.2021

Julkaisuvuosi 2021

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/?m=1

Lastenkirjablogit, kirja-arvio, kirja-arvostelu, masennus

Riina ja Sami Kaarla, Pet Agents Pinnan alla

Uupuuko pukinkontista lahjakirja?

 

Tässä olisi hyvä täydennys Joulupukin pajan toimitusluetteloon. Juuri tällaisen kirjan itse kirjoittaisin, jos osaisin. Onneksi jotkut osaavat eli Pet agents vakuuttaa, jälleen kerran. Olisi mielenkiintoista tietää sarjan myyntilukuja sillä kirjat iskevät suoraan lastenkirjallisuuden kultasuoneen.

Pinnan alla on sarjan viides osa ja suuntautuu synkkiin valtameren syvyyksiin. Kati-e pääsee kavereineen merentutkimusalukselle. Sitä ennen tosin paljastuu kerrostalon alakerrasta jättimäinen akvaario, jossa hainpoikaset uiskentelevat. 

Puhumattajaan varmaan tuhansia euroja maksaneesta laiskanlinnasta, varmasti sähköistetystä lepotuolista, johon ison lukuhiiren silmät iskeytyvät. Sellaisen kun saisi, vaan ei taitaisi mahtua jo muutenkin täynnä olevaan olohuoneeseen. 

Sarjan kantava voima eli eläinrakkaus tulee esille joka sivulla. Kati-e kavereineen hoitaa ja auttaa eläimiä ja kuvitus on niin ihana, että vaikea kuvitella eläinrakasta lasta, joka ei siitä pitäisi. 

Kati-e:n hahmossa pidän erityisesti siitä, että hän ei ole tyhjäpää vaan osaa koodata ja rakennella ehtymättömällä energialla. Tässä kirjassa Ti-bot saa uintitaidon, joka onkin hyvä lisä tälle monikieliselle- ja monitaitoiselle sympaattiselle pikkukaverille.

Luonnon kunnioittaminen ja luonnonsuojelu ovat toinen kantava voima. Tässä kirjassa lapset ja lukijat tutustuvat valtameren roskapyörteeseen. Siis siihen suureen kolmen Ranskan kokoiseen muovisaareen, josta mikromuovi hiljalleen liukenee loppujen lopuksi meidän kaikkien suuhun. Kirja ei osoita, se näyttää ja lukija voi itse tehdä oivalluksia. Greta Thurnberg olisi varmasti tyytyväinen. Onkohan käännös ruotsiksi jo tulilla?

Kirjaa tukee ja avartaa tytön kasvamista. Erityisesti tämä kirjasarjan osa on minusta tytöille kirjoitettu. Kirjan normaalia on se, että tytöt ja naiset osaavat ja tietävät ja määrittelevät itse itsensä. Samalla tytöt rakastavat suloisia eläimiä ja pelastavat maailmaa pala kerrallaan.

Joskus uusia avarampia asenteita esiintuova kirja voi jäädä pelkäksi kuoreksi, ihanteeksi, johon lapsi ei käytännössä pysty samaistumaan. Mutta ei Pet agents. Kaikesta maailman pelastamisesta huolimatta kirja on helppolukuinen seikkailukirja, joka on cool olematta hölmö.

Pienen lukuhiiren hiiripisteet kirjalle ovat 10 ja kirjasarja menee kirkkaasti parhaiden lastenkirjojen kategoriaan. Kirja sopii parhaiten 7-11-vuotiaille tytöille riippuen lukutaitotasosta ja mielenkiinnon kohteista. 

Kati-e:n kavereissa on myös poikia, mutta eläinrakkaalle pojalle suosittelisin ehkä ennemmin kirjasarjan aiempia osia (Kadonnut kenttä, Peliin kätketyt ja Varkaan jäljillä). 

Teksti on selkeää ja helppoa lukea ja rivivälit reilut. Kauniita kuvia on todella paljon. Tarina ja kuvat on sen verran moderneja, ajankohtaisia ja ihania, että tässä olisi aineista uudeksi Muumiksi. Toivoa sopii, että kansainvälistymisessä pidetään järki mukana ja jäitä hatussa ennen kuin joku ostaa sarjan, muuntaa sen piirrossarjaksi ja tuottaa joka kotiin muovisia mini-Ti-bot-hahmoja. Maailmanmaine on hyödyksi kunhan kirjan perimmäiset periaatteet eivät samalla pääse vesittymään.

Linkit muihin arvioihin

Maria

Lukupäivä 22.11.2021

Julkaisuvuosi 2021

Toinen arvio englanniksi. Review in English

Lastenkirjablogi https://hiirikirjahyllyssa.blogspot.com/

Lastenkirjablogit, kirja-arvio, kirja-arvostelu, parhaat lastenkirjat